Sallan mu­seo­se­mi­naa­ri aa­vei­den jäl­jil­lä

Rajakievarissa esillä oleva Poro ja pulkka ja ajuri -taulu on sallalaisen Väinö Kivelän tuotantoa 1970-luvulta ja osa Sallan museon kokoelmaa, kertoo Tapio Saloheimo.

Yhdeksän vuotta sitten päätettiin pitää Sallan sota- ja jälleenrakennusajan museon avajaiset 1.4. Päivä valittiin siksi, että jos näyttelyä ei olisikaan saatu valmiiksi, olisi koko asia voitu kuitata aprillipilana.

Valmista tuli, ja museo juhlistaa tänään 9-vuotistaivaltaan seminaarilla Rajakievarissa. Aiheet koskevat hiljaisuuden kulttuuriympäristöjä, paikannimistöä ja perinteitä, mutta myös yliluonnollisia tapahtumia eri aikakausina.

– Sota-aikana näitä oli paljon, sillä miehet olivat väsyneitä, nälkäisiä ja seurana oli jatkuva kuolemanpelko, kertoo kirjallisuuden kummitustarinoista luennoiva Tapio Saloheimo.

Kannakselta esimerkiksi kerrotaan, että enkeli tuli ja levitti siipensä joukkueen päälle hädän hetkellä. – Näihin yhteisiin kokemuksiin yhdistyy usein huoli kotioloista, että miten mahdetaan siellä pärjätä.

Sallastakin kummitustarinoita on useita, sillä sama juttu kulki kerrottuna paikasta toiseen, mutta tapahtuma-aika tai -paikka saattoi muuttua kertojan mukaan. Usein hyvä kertomus kiersi pitkän matkan, koska sattumuksia haluttiin kuulla ihmisten tavatessa toisiaan.

Sivistystoimenjohtaja Marja Myllykangas julkistaa seminaarin aluksi Eellusmiehiä ja muita kertomuksia-kirjan, joka käsittelee sallalaisten muistiin kirjaamia kokemuksia.

Saloheimo vitsailee, että museon käytävälle voisi asentaa kameran, kuten tv-ohjelmassa. Aavedataa olisi helppo hankkia, koska täällähän niitä kuuleman mukaan liikkuu melkoisella varmuudella.

Museo-opas Jarkko Sipola toteaa, että eihän niitä kuvata tarvitse, kun ne kulkevat muutenkin. Kaikkien museokahvilassa istuvien keskustelut loppuvat leikatusti. Sipola vakavoituu ja vilkaisee ympärilleen.

– Kaikkea ei parane paljastaa, hän tuumaa ja poistuu toiseen huoneeseen.

Museorakennus on toiminut VR:n työntekijöiden asuintalona, mutta ehti olla tyhjänä jonkin aikaa ennen kunnostusta. Sallan rata kulkee vierestä, ja asuintalona oleva asemarakennus sijaitsee muutaman sadan metrin päässä.

Esineitä on 1900-luvun alkupuolelta 60-luvun lopulle. Rajakievarissa esitellään 12.4. saakka Taulun tarina-näyttelyssä maalaustaidetta museon omista kokoelmista.

– Tämä on sesonkiaikaa, kertoo vastaava museotyöntekijä Anniina Luostarinen.

Kävijöitä on vuodessa noin 4 000, ja Museokortin suosio on kasvanut viime vuosina. – Paljon käytetään Museokorttia, Luostarinen vahvistaa.