Kuka on mystinen muslimisaarnaaja Fethullah Gülen ja mitä hänen Gülen-liikkeensä haluaa?
Nämä kysymykset näyttävät olevan yhä hämärän peitossa, vaikka Turkin vallankaappausyrityksestä syytetty Gülen-liike on ollut uutisotsikoissa ehkä enemmän kuin koskaan aiemmin.
Turkin mukaan kyseessä on terrorijärjestö, joka uhkasi kaataa maan väkivaltaisella vallankaappausyrityksellä heinäkuussa.
- Turkin retoriikassa Gülen-liike on niputettu yhteen Isisin ja kurdien PKK:n kanssa, sanoo Turkkia tutkiva Johanna Vuorelma Warwickin yliopistosta.
Gülen on kiistänyt väitteet. Hänen mukaansa liike on rauhanomainen ryhmä, jossa islamilainen arvomaailma yhdistyy koulutuksen ja tieteen arvostamisen kanssa.
- En keksi muita liikkeitä, jossa retoriikka ja väitetyt tavoitteet ovat näin ristiriidassa. Siksi arviointi on hirveän vaikeaa tutkijoille, Vuorelma sanoo.
Ideologiaa koulujen asuntoloissa
Vaikka Gülen-liike ei ole poliittinen puolue, se on vaikuttanut Turkin politiikkaan.
Ennen valtapuolue AKP:n kanssa tapahtunutta välirikkoa liike avusti AKP:ta valtaannousussa ja hallinnon rakentamisessa. Gülenin kouluttama virkamieskunta kohosi korkeisiin virkoihin Turkissa, erityisesti poliisivoimissa.
- Gülenin ja AKP:n päämäärät olivat hyvin samanlaisia: puhdistetaan hallinto maallistuneista kemalisteista ja rakennetaan uutta Turkkia, sanoo Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Toni Alaranta.
Yhteistyön aikana liikkeen kritisointi ei ollut sallittua. Tämän sai tuntea toimittaja Ahmet Sik, joka kirjoitti vuonna 2011 liikettä ruotineen paljastuskirjan. Kirja joutui tiukan sensuurin kohteeksi ja Sik itse vankilaan.
Toisaalta Gülen-liike on todella panostanut hyväntekeväisyyteen ja sivistykseen rakentamalla hyvätasoisia kouluja, jossa vähävaraiset lapset ovat saaneet opiskella ilmaiseksi.
Liikettä vastustavien mukaan kouluissa olisi tehty myös poliittista vaikutustyötä. Vuorelman mukaan väitteessä on jotain perää.
- Eniten epävirallista vaikuttamista tehtiin ehkä koulujen asuntoloissa erilaisten piirien ja keskustelutilojen kautta. On merkittävää, että Gülen sijoitti niitä kouluihin, sillä Turkissa asuntolat ovat keskeinen osa opiskelijaelämää.
Toisaalta on vaikea arvioida, miten koulutus oppilaisiin vaikutti.
- Olen lukenut entisten oppilaiden haastatteluita. Osa heistä ei ole edes tarkalleen tiennyt koulun taustaa.
Gülenin vastustajiakin leimattu gülenisteiksi
Oliko Gülen-liike sitten vallankaappausyrityksen takana? Alaranta arvioi, että liike oli yrityksen takana. Mutta kuinka paljon, sitä on vaikea arvioida.
- Runko muodostui gülenisteistä, ja siinä saattoi olla mukana muita armeijan ihmisiä. Mutta emme voi tietää, onko Gülen edes antanut käskyjä.
Turkin massairtisanomiset ja -pidätykset ovat lisäksi kohdistuneet ihmisiin, joilla ei asian kanssa ole tekemistä.
- Joukossa on ihmisiä, jotka ovat olleet mukana liikkeessä vuosia, mutta jotka eivät silti olleet yrityksessä mukana. Lisäksi joukossa on ihmisiä, jotka itse asiassa ovat olleet liikettä vastaan ja jotka nyt leimataan gülenistin tittelillä, Alaranta sanoo.
Vuorelma huomauttaa, että liikkeen suoraviivainen luokittelu terroriryhmäksi on vaarallista.
– Tällä luodaan orwellilaista ilmapiiriä. Sanotaan, että tässä ovat terroristit, vaikka voi kysyä, onko liike edes terrorijärjestöksi luokiteltava.
Helsinki
Vuosia Yhdysvalloissa asuneesta saarnaaja Fethullah Gülenistä tuli riippakivi Turkin ja Yhdysvaltain välille vallankaappausyrityksen jälkeen. Turkki on vaatinut Yhdysvaltoja luovuttamaan hänet. Yhdysvallat on ilmoittanut, että Gülen luovutetaan oikeuden eikä maan poliittisen johdon päätöksellä.
Turkin on vaikea ymmärtää asiaa. Maassa on noussut esille jopa salaliittoteorioita, että Yhdysvallat olisi sekaantunut vallankaappausyritykseen.
Gülen-liikkeen läheisistä suhteista Yhdysvaltain johdon kanssa on vihjailtu useasti vuosien varrella. Mediatietojen mukaan liikkeen jäsenet olisivat lahjoittaneet huomattavia rahasummia muun muassa presidenttiehdokas Hillary Clintonin vaalikampanjaan.
Gülenin suhteita Yhdysvaltain johdon kanssa on silti vaikea arvioida. Turkkia tutkiva Johanna Vuorelma Warwickin yliopistosta arvioi, että luovutuspäätöksen viivästymisestä johtuen suhde ei ainakaan ole vihamielinen.
- Esimerkiksi sotarikollisten kohdalla luovutuspäätös on laitettu toimeen sellaisenaan. Nyt Yhdysvalloissa piiloudutaan oikeusjärjestelmän taakse. On hirvittävästi tapauksia, jossa voisi näyttää, että näin ei ole aina tehty.
Toisaalta maan johto ei ole asettunut suoraan tukemaan Güleniä. Luovutuspäätöksen viivästymisen syy voi olla, että Turkki ei ole esittänyt riittävästi todisteita Gülenin syyllisyydestä.
- Turkissa ollaan varmoja, että Gülen on vallankaappausyrityksen takana, mutta todisteita ei ole annettu. Se ehkä kertoo jotain siitä, että niitä ei ole.
Täysin kritiikittömästi Yhdysvallat ei ole liikkeeseen suhtautunut. Muun muassa Gülenin koulujen opetusohjelman laillisuutta on selvitetty oikeudessa asti, Vuorelma sanoo.
Lisälähteet: Washington Post https://www.washingtonpost.com/national/hes-frail-77-and-lives-in-pennsylvania-turkey-says-hes-a-coup-mastermind/2016/08/03/6b1b2226-526f-11e6-bbf5-957ad17b4385_story.html
