Vasemmisto? Mikä vasemmisto? Viime tammikuusta lähtien saksalaisille on ollut tarjolla uusi vastaus vanhaan kysymykseen.
Sen on antanut uusi puolue Bündnis Sahra Wagenknecht, BSW eli Sahra Wagenknechtin liittouma ”järjen ja oikeudenmukaisuuden puolesta”. Vasemmistopuolue Die Linken entinen johtaja ratkaisi sisäisen konfliktin eroamalla ja perustamalla oman puolueensa. Mukaansa hän nappasi kymmenkunta kansanedustajaa.
Sahra Wagenknecht on entinen kommunistiaktivisti, loistokas intellektuelli ja erittäin suosittu synnyinseudullaan Itä-Saksassa. Hän kutsuu linjaansa ”konservatiiviseksi vasemmistoksi”. Se asettuu avoimesti vastakkain edistyksellisten, urbaanien ja korkeakoulutettujen vihreiden äänestäjien kanssa.
Sosiaalisissa kysymyksissä puolue on vasemmistolainen, mutta yhteiskunta- ja maahanmuuttokysymyksissä konservatiivinen. Se kritisoi Natoa sekä Saksan uutta sotaisaa ulkopolitiikkaa.
Wagenknecht haluaa tehdä puolueestaan ”todellisen kansanpuolueen”, joka kykenee ”vetoamaan enemmistöön” ja ohjaamaan globalisaation uhrit pois äärioikeistosta.
EU-vaalit vahvisti Wagenknechtin linjan
Kohta perustamisensa jälkeen BSW sai kesäkuun 2024 EU:n parlamenttivaaleissa 6,2 prosenttia äänistä (2,5 miljoonaa ääntä) ja kuusi paikkaa. Se ohitti murskavoitollaan jopa liberaalit (FDP, 5,2 prosenttia) puhumattakaan Die Linkestä (2,7 prosenttia).
Saksan itäosissa BSW sijoittui kolmanneksi suurimmaksi puolueeksi 12 ja 16 prosentin väliin sijoittuvilla ääniosuuksillaan äärioikeistolaisen Alternative für Deutschlandin (AfD) ja Saksan kristillisdemokraattisen unionin (CDU) perässä.
Kyselyjen mukaan suurin osa BSW:n äänistä tuli entisiltä vasemmiston äänestäjiltä, SPD:ltä 580 000 ääntä ja Die Linkeltä 470 000. Vihreistä tuli 150 000 äänestäjää ja aiemmin tyhjää äänestäneistä 140 000.
Peräti viidennes äänistä tuli oikeistolta – CDU:lta 260 000 ja FDP:ltä 230 000 ääntä. 160 000 äänestäjää repäistiin AfD:n kannattajajoukoista.
Suurin osa äänestäjistä pitää BSW:tä siis vasemmistopuolueena, mutta puolueen tavoite ryöstää ääniä äärioikeistolta onnistui kohtuullisen hyvin. Myös keskusta ja oikeisto näyttivät kelpuuttavan Wagenknechtin linjanvedot.
Sahra Wagenknechtin vuonna 2021 ilmestynyt menestyskirja Die Selbstgerechten (”Itseriittoiset”) alkaa tulikivenkatkuisella kritiikillä ”vasemmistoliberalismille”, jonka ”yhteiskunnallinen perusta sijoittuu suurkaupunkien vauraan akateemisen keskiluokan pariin”.
Wagenknechtin mukaan Eurooppa-myönteinen ja ennakkoluuloton ”elämäntapavasemmisto” suhtautuu moralisoivasti, pöyhkeilevästi ja alentuvasti globalisaation uhreihin, jotka eivät hallitse päivän muotikäsitteitä. Se ylistää individualismia ja halveksii ”yhteisiä arvoja”.
Kansanpuolueena BSW aikoo hankkia liittolaisikseen Mittelstand-keskiluokkaa, jota edustavat teknikot, insinöörit, käsityöläiset ja ammatinharjoittajat. Saksankielinen termi Mittelstand tarkoittaa sekä yhteiskunnallista keskiluokkaa että perheyritysten verkostoa, joka toimittaa Saksan teollisuudelle huipputeknologiaa.
Wagenknecht näkee globalisaation uhreiksi joutuneiden työväenluokkien ja talouskeinottelijoiden pinteessä olevia pk-yrityksiä johtavien keskiluokkien välillä analogian. Jälkimmäiset ”elävät talouden epävarmuudessa, sinnittelevät suurten yritysten, pankkien ja digijättien painostuksen alaisina sekä kärsivät politiikasta, jonka naruja jälkimmäisten vaikutusvaltaiset eturyhmät vetelevät”.
BSW:n talousohjelma edustaa sosiaalipolitiikkaa, joka saa voimansa vasemmiston klassisesta repertuaarista, kuten ammattiliittojen vahvistamisesta, verotulojen jäntevästä uudelleenjaosta, investoinneista julkisiin palveluihin ja infrastruktuuriin, köyhyyden torjunnasta ja niin edelleen.
Huoli pk-yritysten selviytymisestä näkyy perheyritysten oman pääoman tukemisessa markkinarahoitusta vastaan, taistelussa monopoleja vastaan sekä teknisille innovaatioille myönnettävässä tuessa.
Poikkiteloin vihreälle siirtymälle
Yhteiskunnassa, jossa kulttuuri-identiteetit muokkaavat nykyään vahvemmin poliittista identiteettiä kuin sosioekonominen asema, BSW pyrkii ”purkamaan” ensin mainittujen koodeja nostaakseen esiin jälkimmäistä. ”Olen vakuuttunut siitä, että osassa kulttuuritaistelua on itse asiassa kyse yhteiskunnallisesta taistelusta”, Wagenknecht selittää.
Tätä näkemystä kuvaa puolueen kanta ympäristönsuojeluun. Kun vihreät suosittelevat ekologisesti esimerkillisiä yksilöllisiä ratkaisuja liikenteessä, ravitsemuksessa ja lämmityksessä, BSW pitää sitä energian kallistuessa ”etuoikeutettujen elämäntapana”. Se on ulottumattomissa pienituloisille maaseudun asukkaille, joissa halveksituksi tulemisen kokemus herättää vihaa.
Tässä tilanteessa ”on varmistettava, että kasvihuonekaasupäästöjen suunnitellun vähentämisen kustannuksia ei sysätä vaatimattomien tulojen varassa elävien ihmisten maksettavaksi”.
Lisäksi siirtyminen sähköajoneuvoihin aiheuttaa pelkoa maassa, joka on riippuvainen polttomoottoriajoneuvojen viennistä Aasiaan. Dieselin kieltämisen sijasta BSW vaatii, että keskeiset toimialat kuten energiantuotanto on palautettava takaisin julkiseen valvontaan ja Saksan talous on ”deglobalisoitava”. ”Kulutuksen muutoksen sijaan on keskityttävä tuotannon muutokseen.”
Maahanmuutto ykkösasiana
Maahanmuutto kuuluu BSW:n ykköstavoitteisiin.
Jo vuonna 2015 Sahra Wagenknecht ilmoitti vastustavansa Angela Merkelin päätöstä ottaa vastaan miljoona pakolaista. Rajojen kokonaan avaamista kannattavassa Die Linke -puolueessa kanta herätti ankaraa paheksuntaa.
BSW ajaa rajoittavaa maahanmuuttopolitiikkaa ja pyrkii antamaan koko kysymykselle sosiaalisen leiman. Puolueen varovasti muotoillussa ohjelmassa korostetaan ”rasistisen ideologian hylkäämistä”, ”turvapaikkaoikeutta kaikille omassa maassaan poliittisesti vainotuille” ja ”uutta kulttuurista rikkautta, jota maahanmuutto ja kulttuurien rinnakkaiselo voivat tarjota”.
Wagenknechtin mielestä viime vuosien maahanmuuttovirta on kuitenkin syventänyt asuntopulaa, sosiaalipalvelujen ylikuormitusta ja koululaitoksen kriisiä, koska hallitus ei ole suostunut kasvattamaan vastaanottokapasiteettia. ”Kaikilla näillä aloilla julkiset laitokset ja infrastruktuurit hukkuvat kysyntään ja juuri yhteiskunnan köyhimmät joutuvat kärsimään siitä”, hän muistuttaa.
Puolueen Eurooppa-ohjelmassa viitataan ”rinnakkaisten, islamismin leimaamien yhteisöjen” kehittymiseen, ja puolue ilmoittaa aikovansa ”lopettaa Euroopan unioniin suuntautuvan hallitsemattoman maahanmuuton”.
Mutta miten?
Ensinnäkin siirtämällä turvapaikkahakemusten käsittelyn kolmansiin maihin tai EU:n ulkorajoille. Viisitoista jäsenvaltiota 27:stä vaati tätä toimenpidettä toukokuussa 2024.
Perinteisempi – ja rauhanomaisempi – tapa torjua maahanmuuttoa on BSW:n mukaan vaikuttaa maanpakolaisuuteen johtaviin syihin. Tämän mahdollistajina ovat tasa-arvoiset kansainväliset taloussuhteet sekä geopoliittiset ratkaisut länsimaiden Irakissa, Afganistanissa ja Libyassa käymien sotien lopettamiseksi.
BSW:n äänestäjäkunnan parissa tehty ensimmäinen selvitys viittaa siihen, että puolueen linja vetoaa paljon laajempaan äänestäjäkuntaan kuin vain Saksan itäosien valkoiseen keskiluokkaan. ”Maahanmuuttajataustaisilla vastaajilla oli suhteellisesti muita todennäköisempi valmius äänestää BSW:tä”, todetaan Saksan ammattiliittojen keskusjärjestön säätiön tilaamassa raportissa.
Epäilyttävä karismaattisuus
Maahanmuuttokysymyksen lisäksi Sahra Wagenknechtin liittouman keskittyminen hänen henkilöönsä ruokkii perinteisen vasemmiston kritiikkiä. BSW:n perustajan vahva karismaattisuus – ominaisuus, jota Saksassa pidetään edelleenkin epäilyttävänä – vetää salit täyteen ja riemastuttaa television poliittisten puheohjelmien katsojia, kun hän ottaa niissä yleensä murskavoiton vastapuolesta.
Kun Wagenknecht koronapandemian aikaan vastusti pakollisia rokotuksia ja kritisoi terveydenhuoltopolitiikkaa ja kun hän puolustaa sananvapautta, hänen kannanottonsa lietsovat lähes jatkuvaa polemiikkia, joka keskittyy hänen henkilöönsä.
Hänen kuuluisuutensa herättää kysymyksen, onko puolueen tehtävänä palvella häntä vai toimiiko hän ponnahduslautana puolueen kasvulle? Perustajan nimen on määrä kadota puolueen nimestä vuoden 2025 liittopäivävaalien jälkeen. Siihen asti Sahra Wagenknechtin liittouman jäsenhakemukset seulotaan huolellisesti, jotta puolueeseen ei soluttaudu ”trolleja tai pyrkyreitä” sen enempää kuin äärioikeistolaisten myyriäkään.
Wagenknecht kieltäytyy heiluttamasta punalippua. Puolue ”kuuluu de facto vasemmistolaiseen perinteeseen, mutta me emme viesti siitä sanallisesti, koska viestiä ei yksinkertaisesti enää ymmärrettäisi”, hän selittää.
”Olen henkilökohtaisesti syvästi pahoillani siitä, että vasemmisto on nykyään monille ihmisille yhtä kuin vihollinen, mikä johtuu siitä, että he yhdistävät vasemmistolaisuuden Robert Habeckiin tai Annalena Baerbockiin.”
Habeck ja Baerbock ovat Saksan nykyisen hallituksen ministereitä sekä Saksan vihreiden pitkäaikaisia edustajia, joissa Wagenknechtin mielestä henkilöityy edistyksellinen porvaristo.
BSW pukee vasemmistolaisen suuntautumisensa puheeseen, joka pyrkii olemaan kansaa yhdistävä ja tavoittelee kansansuosiota: "Me hyväksymme ajatuksen, että yhteiskunta tarvitsee yhteistä kulttuuria ja yhteisiä perinteitä. Esimerkiksi hyvinvointivaltio ei voi toimia ilman yhteistä identiteettiä ja yhteenkuuluvuuden tunnetta.”
Eurooppaa ja Natoa vastaan
Wagenknechtin Eurooppaa, Ukrainan sotaa ja Natoa koskevat kannanotot eivät todellakaan tavoittele konsensusta.
Puolue ajaa tiivistä yhteistyötä tiettyjen EU-jäsenvaltioiden kanssa ympäristönsuojelussa, rahoitus- ja verosääntelyssä, energiasektorilla ja infrastruktuurikysymyksissä sekä paluuta kansalliseen itsemääräämisoikeuteen EU:n uusliberalististen toimien vastapainoksi ja Ursula von der Leyenin sotaista ulkopolitiikkaa vastaan. EU:n huokoisuus suurten konsernien lobbaukselle on toistuva aihe BSW:n kannanotoissa.
Ukrainan sota leimaa ja jakaa julkista keskustelua Saksassa. Wagenknecht tuomitsi Venäjän hyökkäyksen helmikuussa 2022 ja on sitä mieltä, että Naton laajentuminen itään on osasyy konfliktiin. Hän vastustaa sotaa, jota Nato käy Euroopan valtakirjalla Venäjää vastaan.
Syksyllä 2023 BSW asettui kannattamaan Ukrainan ja Venäjän välisiä rauhanneuvotteluja, pakotteiden asteittaista poistamista ja keskipitkällä aikavälillä rauhanomaista rinnakkaiseloa ja yhteistyötä Venäjän kanssa.
Uusi puolue kampanjoi myös Saksan kasvavaa asevarustelua vastaan ja tuomitsee yhteiskunnan asenneilmaston militarisoitumisen. BSW:n asennoituminen on saanut suuren kannatuksen Saksan ”uusissa” osavaltioissa ja on yksi sen menestyksen tärkeimmistä tekijöistä.
Gazaa koskevassa kysymyksessä Wagenknecht on pitänyt pienempää suuta, mutta vaatii välitöntä tulitaukoa ja Saksan asetoimitusten lopettamista Israelille. Hän edustaa täysin vastakkaista kantaa suhteessa AfD:hen, joka tukee ehdoitta Israelia.
Vaatimatta nimenomaisesti Nato-eroa, BSW kannattaa ”suurempaa riippumattomuutta Yhdysvalloista” ja tavoittelee ”uutta tasaveroista turvallisuusliittoa, johon kuuluisi myös Venäjä. Tämä merkitsisi nykyisen Naton hylkäämistä”.
Syksyllä 2025 pidettävien liittopäivävaalien näkymät nousevat jo nyt synkkinä pilvinä koalitiohallituksessa olevien sosialistien ja vihreiden mielissä. BSW:n läpimurto, varsinkin jos siihen liittyy äärioikeiston suosion kasvun pysäyttäminen, saattaa panna uusiksi Saksan vasemmiston puoluerajat – sekä sen painopisteet.
Sahra Wagenknechtin kommentit ovat peräisin artikkelin kirjoittajien Berliinissä 10. huhtikuuta 2024 tekemästä haastattelusta tai hänen kirjastaan.
BSW menestyi entisessä Itä-Saksassa
Syyskuussa Saksassa äänestettiin kolmen osavaltion vaaleissa. Thüringen, Saksi ja Brandenburg sijoittuvat kaikki entisen Itä-Saksan puolelle.
BSW nousi kolmanneksi suurimmaksi puolueeksi kaikissa kolmessa osavaltiossa päihittäen jokaisessa vasemmistopuolue Die Linken.
Suomennos Kirsi Kinnunen.
Teemme yhteistyötä Le Monde diplomatiquen ja Novaja Gazetan Suomen edition kanssa. Suomeksi ilmestyvä lehti julkaisee ranskalaisen emolehden sekä Venäjän tunnetuimman oppositiomedian artikkeleita kuusi kertaa vuodessa.
