Euroalueen uudistuksiin saadaan konkretiaa, kun EU-komissio antaa keskiviikkona esityksensä vilkkaana käydystä visioinnista.
Tiivistämisehdotuksiin penseästi suhtautuneessa Suomen hallituksessa on saatettu huokaista viime viikkoina helpotuksesta. Saksan hallitusneuvotteluiden pitkittyminen on vienyt terää uudistusinnolta, koska Saksan Angela Merkelistä ja Ranskan Emmanuel Macronista ei ole vielä saatu odotettua johtokaksikkoa.
Etlan toimitusjohtaja Vesa Vihriälä ennakoi, että komissio onkin ehdotuksissaan varovainen.
– Veikkaukseni on, että komissio ei halua laittaa pöydälle hirveän monia kiistanalaisia asioita, joista ei ole edes jonkinlaista yhteisymmärrystä Saksan ja Ranskan kesken. Sellaisten asioiden esittely tekisi niistä vain kiistakapuloita.
Toisaalta Vihriälä arvioi, että käsillä on hetki, jolloin asiat etenevät jos ovat edetäkseen. Mahdollisuuksien ikkuna sulkeutuu noin vuoden päästä, sillä eurovaalit lähestyvät jo keväällä 2019.
Muun muassa näitä kannattaa pitää tällä viikolla silmällä:
1. Valtioiden velkajärjestelyiden helpottaminen
Kreikan ajautuminen pitkään velkavankeuteen on virittänyt keskustelua siitä, miten ongelmiin joutuneiden valtioiden velat saataisiin järjesteltyä hallitusti ja nopeasti.
Velkojen järjestelyyn toivottaisiin siksi valmista mekanismia, mitä myös Suomi kannattaa. Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) sanoi maanantaina toivovansa, että jo ensi viikon huippukokous puskisi asiaa eteenpäin.
Kriisivaltioiden auttamisessa keskeinen työkalu on ollut tähän asti Euroopan vakausmekanismi (EVM). Se saatetaan päivittää Euroopan valuuttarahastoksi ja ehkä myös punoa tiiviimmin kiinni EU-rakenteisiin
Suomi pitää hyvänä, että velkajärjestelyihin luodaan valmiit menettelyt mutta vaatii, että isot päätökset tehdään kriisimekanismissa yksimielisesti.
2. Yhteinen työkalu suhdanteiden tasaamiseen
Heikkojen suhdanteiden varalle on hahmoteltu jo pitkään erilaisia tasausmalleja, joita voisivat olla esimerkiksi pahanpäivänrahasto tai eurooppalainen työttömyysvakuutusrahasto. Samalla esillä on ollut, että euroalueelle kasattaisiin oma budjetti.
Suomen hallitus vastustaa hahmotelmia, koska sen mielestä vaarana olisi, että järjestelmä johtaisi tulonsiirtoihin maiden välillä. Sen sijaan EU:n budjetista voidaan sen mielestä irrottaa siivu euroalueelle.
3. Talletussuoja viimeistelee pankkiunionin
Suomen kanta yhteiseen pankkien talletussuojaan muuttui lämpimämmäksi, kun Nordea kertoi muuttavansa pääkonttorin Helsinkiin. Kunhan pankkien ongelmaluottojen määrää on saatu vähennettyä, voi Suomikin hallituksen mukaan hyväksyä yhteisvastuun lisäämisen.
Hallitusneuvotteluissa perussuomalaiset (nyk. siniset), keskusta ja kokoomus naulasivat tiukasti, että Suomi ei hyväksy yhteisvastuun kasvattamista. Talletussuojan puolueet ovat kuitenkin valmiita hyväksymään, koska vastuuta jakaisivat pankit eivätkä suoraan valtiot.
4. Euroalueelle oma valtiovarainministeri
Suomi ei pidä tarpeellisena, että euroalueelle perustettaisiin uusi valtiovarainministerin tehtävä. Ehdotus on kuitenkin ollut sitkeästi esillä, ja voikin olla, että komissio päätyy sitä esittämään.
Komissiosta on aiemmin hahmoteltu, että valtiovarainministeri voisi olla samalla talouskomissaari ja euroryhmän puheenjohtaja.