Utsjoella keksittiin 2000-luvun alussa bisnesidea. Kunnassa ruvettiin pohtimaan, menisikö Sulaojan lähteestä nostettu ja pullotettu vesi maailmalla kaupaksi. Sulaoja on Karigasniemen lähellä.
Ideaa jalostettiin ja tultiin siihen johtopäätökseen, että lähteestä voitaisiin nostaa noin 160 000 litraa vettä vuorokaudessa, mikä vastaa neljää rekkakuormallista. Sulaojan vettä myymään ja markkinoimaan oli tarkoitus perustaa yhtiö.
Kunta oli vahvasti hankkeen takana, mutta lopulta bisnesidea kuivui kokoon vastustuksen takia. Valtuustolle luovutettiin marraskuussa 2002 yli 500 henkilön ja seitsemän yhdistyksen allekirjoittama vetoomus, jossa vaadittiin kuntaa lopettamaan vedenmyyntisuunnitelmat. Sulaojan sanottiin olevan saamelaisten pyhä paikka.
Utsjokelaisten yritys luoda puhtaasta vedestä elinkeinotoimintaa ei onnistunut, mutta idea sinänsä oli hyvä. Vesikauppa on maailmalla nopeasti kasvavaa liiketoimintaa. Vuonna 2002 Suomeen tuotiin 1,3 miljoonaa litraa maustamatonta kivennäisvettä. Toissa vuonna kivennäisvettä tuotiin jo 22 miljoonaa litraa. Samaan aikaan Suomesta vietiin ulkomaille vain 3,1 miljoonaa litraa.
Kivennäisveden mineraalipitoisuus on suurempi kuin tavanomaisen juomaveden. Kivennäisvettä saadaan joko suoraan luonnosta tai lisäämällä vesijohtoveteen kivennäisiä eli mineraaleja. Pullotettuihin vesiin voidaan lisätä muun muassa suolaa, sokeria, vitamiineja ja hivenaineita.
Pullotettu vesi ei ole terveellisempää kuin tavanomainen hanavesi. Vesikaupassa onkin kysymys ennen kaikkea siitä, millaista ideologiaa ja tunnelmaa onnistutaan kuluttajille myymään. Tuotteelle luotu imago on tärkeä myös olutkaupassa.
Keskipohjalaisen Finn Spring Oy:n toimitusjohtaja Hannu Ala-Haapala sanoo pullotetun veden maailmanmarkkinoiden olevan suuret, mutta maailmanlaajuinen markkinointi vaatii paljon rahaa (LK/PS 22.3.).
Tällä hetkellä trendikäs artikkeli on niin sanottu hyvinvointivesi eli kivennäis- tai pullovesi, johon on lisätty esimerkiksi vitamiineja ja hivenaineita. Suurin osa Suomeen tuodusta vedestä on peräisin Saksasta. Sulaojan veden kaupallinen hyödyntäminen ei onnistunut, mutta lappilaiselle vedelle ylipäätään uskoisi löytyvän markkinoita maailmalta. Tutkimusten mukaan Lapissa ilma on koko Länsi-Euroopan puhtain. Tunturipurojen vedelle on kysyntää.