Saksalla ja etenkin sen panimoilla on hyvä syy kippistää oluen kunniaksi. Saksalaisen oluen puhtauslaki täyttää tänä vuonna jo puoli vuosituhatta.
Eräs maailman vanhimmista ruoan turvallisuutta määrittävistä laeista tunnetaan nimellä das Reinheitsgebot. Se antaa ukaasin, ettei oluen tekoon saa käyttää muuta kuin vettä, ohraa ja humala-nimistä hamppukasvia. Sen verran on vuosisatojen kuluessa joustettu, että oluen käymisen tehostamiseen heltisi lupa käyttää myös hiivaa.
Olutlain julisti baijerilainen ylimys ja kuluttajien oikeuksien pioneeri, herttua Wilhelm IV 23. huhtikuuta 1516. Häntä huolestutti, kun keskiajan peruselintarviketta jatkettiin sahanpurulla, karstalla ja jopa myrkyllisillä kasveilla.
Saksan nykyiset suurpanimot kiittävät Wilhelmiä kaukokatseisuudesta. Yhä edelleen oluenpanon sääntö on vahva markkinavaltti paitsi kotimaassa, myös silloin kun saksalaista lageria, pilsneriä tai vehnäolutta viedään ulkomaille.
- Toisin kuin kilpailijamme, saksalaiset panimot eivät käytä keinotekoisia makuaineita, entsyymejä tai säilöntäaineita, korostaa maan panimoliiton johtaja Hans-Georg Eils.
Yksinkertainen oluen valmistustapa on nyt myös trendikäs: se istuu oivasti luomuajatteluun.
Vailla soraääniä ei kuitenkaan Saksassa olutta kurkkuihin tai valmistussammioihin kaadeta.
Uuden sukupolven käsityöläisoluiden tekijät haluaisivat kokeilla erilaisia valmistusaineita, kuten hunajaa tai puolukoita. Heidän mielestään olutlaki on liian rajoittava.
- Moni pienpanimo tahtoisi tuoda saataville uskaliaampia luomuksia, kertoo ison Hofbräu München -panimon edustaja Stefan Hempl.
Käsityöläisoluita itse asiassa saa jo tuoda myyntiin Saksassa, mutta niitä ei saa kutsua oluiksi. Tulokkaita on kutsuttava olutjuomasekoituksiksi. Nimi on omiaan karkottamaan ainakin konservatiivisen oluenystävän.
- Mitä ihmeen vikaa voi olla siinä, että juomassa on vaikkapa korianteria? Se on puhdas luonnontuote, puhisee pikkupanimo Giesinger Bräun edustaja Simon Rossmann.
Perinteen puolustajat vastaavat, että luvalliset valmistusaineet tarjoavat yllin kyllin makuvaihtoehtoja.
Tuoreen kyselyn mukaan 85 prosenttia saksalaisista haluaa pitää monisatavuotisen puhtauslain voimassa myös vastedes.