Ulkopolitiikan luotsaaminen on talousmahdille vieras rooli. Euroopan vahvin talous Saksa on noussut 2010-luvulla täyttämään EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikan johtajuuden tyhjiötä. Ulkopoliittisen instituutin tuoreen raportin mukaan maa on selvinnyt kunnialla roolista, joka on sille lähtökohtaisesti vieras.
- Saksalla on klassinen ongelma. Yhtäältä sen johtajuuteen kohdistuu kovia odotuksia. Toisaalta Saksan täytyy tarkasti varoa, ettei se vaikuttaisi dominoivalta, raportin toimittanut vanhempi tutkija Niklas Helwig sanoo.
Saksalainen sodanjälkeinen perinne on ollut pidättyvyys erityisesti sotilaallisen voiman näytössä ja käytössä. Saksa ei pyri vahvaksi johtajaksi vaan haluaa kehittää Euroopan rakenteita ja hakea kumppaneita yhteisymmärryksen rakentamiseksi.
Helwigin mukaan tällainen lähestymistapa on nyky-Euroopassa kovan paineen alla.
- Ei ole paljon aikaa hakea konsensusta, eikä konsensusta monissa asioissa ole.
Britannian EU-ero olisi eurooppalaisuuden ja yhteistyön nimiin vannovalle Saksalle kauhistus. Yrmy valtiovarainministeri Wolfgang Schäuble on ennustanut saksalaisten itkevän, jos Brexit-vaihtoehto voittaa kansanäänestyksessä.
Saksan ulkoministeriössä politiikan suunnittelua johtavan Thomas Baggerin mukaan millään muulla maalla ei ole yhtä paljoa hävittävää Euroopan hajaantumisessa.
Ukrainan kriisi herätti
Saksan ulkopolitiikan profiilia nosti viimeistään Venäjän toiminta Krimillä ja muualla Ukrainassa. Liittokansleri Angela Merkelin Saksa on hakenut kriisiin diplomaattista ratkaisua ja johtanut EU:n pakotepolitiikkaa.
Baggerin mukaan Venäjällä Saksan tiukkaan linjaan on petytty ja toivottu maalta 舡itsenäisempää舡 ulkopolitiikkaa.
- Venäläisten ainoa selitys on ollut, että te (saksalaiset) teette sitä mitä amerikkalaiset ovat käskeneet teidän tehdä, Bagger kuvaili reaktiota Ulkopoliittisen instituutin seminaarissa.
Saksalaisdiplomaatin mukaan kyseessä on perusteellinen väärinkäsitys, sillä myös suhteessa Venäjään Saksa hakee nimenomaan yhteistä eurooppalaista linjaa.
Helwigin mukaan Saksan entinen Venäjä-politiikka on sikäli mennyttä, ettei taloussuhteiden enää odoteta johtavan Venäjän demokratisoitumiseen. Uudessa realistisemmassa lähestymistavassa katsotaan, että suhteiden kehittyminen riippuu siitä, miten Venäjä noudattaa kansainvälisiä normeja.
Asevoimia kehitetään
Eräänä vedenjakajana Saksan ulko- ja turvallisuuspolitiikassa on pidetty vuoden 2011 Libya-äänestystä YK:n turvallisuusneuvostossa. Tuolloin Saksa pidättäytyi, yhdessä Venäjän ja Kiinan kanssa, äänestämästä lentokieltoalueen perustavan päätöslauselman puolesta.
Vaikka pidättyvyyden perinne ja usko diplomatiaan elää Saksassa yhä vahvana, on paine täyttää oma osa kansainvälisistä velvoitteista selvästi lisääntynyt. Saksa vastasi pikaisesti Ranskan avunpyyntöön Pariisin terrori-iskujen jälkeen ja lähetti Tornado-hävittäjiään tiedustelutehtäviin Syyriaan.
Baggerin mukaan Saksassa on tapahtunut käänteentekevä muutos tilanteesta, jossa maa oli liittokansleri Helmut Kohlin sanoin 舡vain ystävien ympäröimä舡 eikä esimerkiksi asevoimia kehitetty. Pian julkistettavan linjauksen mukaan armeijassa ryhdytään kriisinhallinnan ohella panostamaan myös interventioihin ja aluepuolustukseen.
- Saksassa on nyt enemmän rahaa ulkopolitiikkaan ja kehityspolitiikkaan – ja myös puolustuspolitiikkaan ja sotakalustoon, Bagger sanoo.
Yhdysvalloilla on perinteisesti ollut erityissuhde EU:sta mahdollisesti irtautuvaan Britanniaan, mutta Washingtonissa kuunnellaan nykyisin tarkalla korvalla myös Saksaa. Presidentti Barack Obama matkustaakin tällä viikolla Lontoosta Hannoveriin tapaamaan liittokansleri Angela Merkeliä. Saksan ulkoministeriössä politiikan suunnittelua johtavan Thomas Baggerin mukaan Yhdysvaltain vastustaman Brexitin uhka onkin tärkeä syy sille, miksi Saksa otetaan Washingtonissa vakavasti.
- Amerikkalaiset odottavat, että Berliini pitää Euroopan koossa, Bagger muotoilee.
Hän ennustaa Britannian mahdollisen eron EU:sta mullistavan useampia asioita kuin nyt monet kuvittelevatkaan. Niiden joukossa on myös tapa, millä Yhdysvallat tulevaisuudessa Euroopan näkee.