Pitkän linjan muusikko Sakari Kuosmanen ei ole unohtanut sitä, miltä tuntui esiintyä yhdessä Aleksandrovin kuoron eli Puna-armeijan kuoron kanssa.
- Se oli kova juttu minulle, että pääsin laulamaan yhdessä kuoron kanssa. Se oli niin uskomaton juttu, että se kuoro ylipäätään saatiin Suomeen.
Kuosmanen kuvaa Puna-armeijan kuoron ja Leningrad Cowboysin yhteiskeikkaa ystävyyden ja ihmisyyden rajattomaksi kokemukseksi, jossa musiikki yhdisti idän ja lännen.
- Siinä esityksessä yhdistyi amerikkalainen rock ja slaavilainen mentaliteetti. Hienoa oli sekin, että vedimme Puna-armeijan kuoron kanssa Sweet home Alabamanin. Uskon, että heillekin keikka oli vapauttava kokemus, Kuosmanen kertoo.
Kuosmanen esiintyi Leningrad Cowboysin ja Puna-armeijan kuoron kanssa Helsingin Senaatintorilla kesäkuussa 1993. Kuosmanen esitti keikalla Tom Jonesin tunnetuksi tekemän Delilah-kappaleen.
Katso Youtube-video esityksestä tästä:
Puna-armeijan kuoro ja sen solistit harjoittelivat Senaatintorin yhteiskeikkaa Helsingin työväentalolla.
Satapäinen venäläisorkesteri laulajineen oli asettautunut salin puolelle, kohti lavaa, jonne harjoituksiin kutsuttu Kuosmanen asteli Delilah-kappaleen sanojen kera.
- Kun se biisi alkoi ja vedin omaa osuuttani, yht’äkkiä kapellimestari nostatti koko kuoron seisomaan. Kun he lauloivat sieltä salista suoraan päin naamaani, kyyneleet tulivat oikeasti silmiin. Se saundi oli mieletön, ja tunne oli valtava. Tämä on jäänyt vahvasti mieleeni.
Yhteistä kieltä suomalaisrokkareilla ja Puna-armeijan kuoron jäsenillä ei ollut. Tulkit yrittivät kääntää sen, minkä ehtivät.
Yhteisen kielen puutteesta huolimatta Kuosmasen mukaan soittajien yhteys oli tiivis, sillä muusikot ovat muusikoita aina ja kaikkialla.
- Olihan se hauskaa kun menin kuoron baritonien pulttiin laulamaan niitä biisejä, niin aina tauoilla otettiin valokuvia ja halattiin.
Kuosmanen muistaa myös yhteisen illallisen, joka oli järjestetty jo vuosia sitten lopetetussa ja puretussa Lepakkoluolassa.
- Kuoron solistit istuivat heille varatussa pöydässä, mutta he vaativat heti, että minun ja vaimoni piti mennä istumaan samaan pöytään heidän kanssaan. Siinä taisi tulla muutama votkakin maistelua, mutta samalla tämä kokemus syvensi yhteyttämme.
Sunnuntaina Kuosmanen kuuli lento-onnettomuudesta, jossa kerrottiin Mustaanmereen pudonneesta lentokoneesta. Sen liki sadasta matkustajista valtaosa oli Venäjän armeijan kuoron eli entisen Puna-armeijan kuoron jäseniä.
Kuosmanen pitää epätodennäköisenä, että lennolla olisi ollut samoja muusikkoja, joiden kanssa hän esiintyi.
- Kyllä se tunne oli epäusko ja tyrmistys oli. Surullinen uutinen. Kun heidän kanssaan pääsi laulamaan, silloin oli pakko panna parastaan ja tulkinnassa oli kaikki pelissä.
Musiikkimaailmaa koskevat suru-uutiset eivät jääneet joulun pyhinä yhteen. Jouluaattona uutisoitiin Status Quon kitaristin Rick Parfittin kuolemasta ja maanantaina maailmaa kohautti tieto George Michaelin poismenosta.
- George Michael, mieletön soul-laulaja lähti, mutta tuollainen lento-onnettomuus on aina todella ikävä.