Työttömille lisää keppiä ja karenssia? Vai täsmennyksiä siihen, mitä työttömältä edellytetään?
Työ- ja elinkeinoministeriössä valmistellaan parhaillaan esitystä uudesta aktiivisen työnhaun mallista. Palkansaajapuolella ja ministeriössä on hyvin eri näkemykset siitä, millaista uudistusta valmistellaan.
Palkansaajakeskusjärjestö SAK nimesi uudistuksen "aktiivimalli kakkoseksi". "Ykkösmalli" eli juuri voimaan tullut työttömien aktiivimalli on saanut kovaa arvostelua osakseen.
– Aktiivimallin kanssa kävi, että vähän myöhään sekä julkisuus että kansalaiset heräsivät siihen. Nyt haluamme etukäteen muistuttaa, että seuraaviakin uudistuksia on tulossa ja kannattaa olla valppaana, sanoi SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta STT:lle perjantaina.
Elorannan mukaan malli toisi työttömille "uusia karenssiautomaatteja". Karenssi tarkoittaa sitä, että työtön menettää määräajaksi oikeutensa työttömyysetuuteen.
Ministeriö kiistää tämän. Hallitusneuvos Tiina Korhosen mukaan malli ei merkitsisi periaatteellisesti suuria muutoksia: työttömän on nytkin haettava töitä aktiivisesti ja omatoimisesti. Tarkoitus on täsmentää, mitä työnhakijalta vaaditaan.
Työnantajien EK on samoilla linjoilla.
– Jo nyt työnhakijan kanssa tehdään työnhakusuunnitelma, jossa sovitaan, mitä työtön tekee, jotta hän osoittaa olevansa työmarkkinoiden käytettävissä. Siinä sovitaan usein myös siitä, että työtön hakee tiettyä määrää tiettyjä työpaikkoja, kuvaa johtava asiantuntija Vesa Rantahalvari.
Työministeri Jari Lindström (sin.) ei halunnut kommentoida keskeneräistä uudistusta. Hän kuitenkin vahvisti STT:lle sähköpostitse, että lakiesitys on tarkoitus antaa eduskunnalle tänä vuonna.
Ainakin yksi työnhaku viikossa
Ministeriön mallissa työttömän on haettava keskimäärin vähintään yhtä työpaikkaa viikossa 12 viikon tarkastelujakson aikana. Te-toimistojen osoittamien työtarjousten lisäksi huomioon otettaisiin oma aktiivisuus eli esimerkiksi suorat yhteydenotot työnantajiin niin sanottujen piilotyöpaikkojen toivossa. Työtön raportoisi tekemisistään työvoimaviranomaisen verkkopalvelussa vähintään kerran viikossa.
Jos tavoite ei täyttyisi, edessä olisi 60 päivän karenssi.
Nykyisellään karenssia voidaan määrätä muun muassa silloin, jos työtön ei tee työllistymissuunnitelmaa tai noudata sitä. Näistä karensseista luovuttaisiin.
– Toistaiseksi on auki, missä muodossa esitystä aiotaan viedä eteenpäin ja mitä muutoksia siihen mahdollisesti tehdään lausuntokierroksen perusteella, Korhonen kertoo.
Viimekeväisen lausuntokierroksen aikana nousi esiin esimerkiksi huoli siitä, miten eri puolilla maata löytyy riittävä määrä paikkoja haettaviksi. Lisäksi pelkona on ollut, että työnantajille alkaisi tulvia hakemuksia työnhakijoilta, joilla ei ole mitään kiinnostusta tai edellytyksiä tehtävään.
Eloranta suhtautuu karenssien vähenemiseen vielä epäillen.
– Jos jotain yksinkertaistumista tapahtuu, hyvä näin, mutta siitä huolimatta suomalainen karenssi-, keppijärjestelmä on kohtalaisen kova, kovempi kuin naapurimaissa.
STTK:n puheenjohtaja Antti Palola neuvoo hallitusta seuraamaan, miten työttömien aktiivimalli toimii ennen seuraavia uudistuksia. Järjestö arvostelee uutta mallia muun muassa byrokraattiseksi.
Kunhan jatkovalmistelun isot linjat täsmentyvät, esitystä puidaan myös työmarkkinajärjestöjen kanssa.