Suomen suurin palkansaajien keskusjärjestö SAK ehdottaa, että ravintola-alan lisäksi muillekin koronakriisin koettelemille aloille luodaan nopeasti palkkatuen kaltainen väline työllisyyden nostamiseksi ja yritystoiminnan uudelleen käynnistämiseksi. SAK:n esityksessä tukea vastaanottavat yritykset eivät saisi maksaa osinkoja tai johdon kannustinpalkkioita tuen vastaanottovuonna eivätkä sitä seuraavana vuonna.
SAK on pitänyt osinkojen ja tulospalkkioiden maksua esillä myös muiden koronatukien kohdalla, sanoo elinkeinoasioiden päällikkö Lauri Muranen.
– Olemme sitä mieltä, että jonkinlainen kohtuullisuusehto olisi ollut viisas. Ainakin sellainen tulisi ehdottomasti kytkeä uusiin tukiin, mikäli niitä tulee.
SAK:n esittämän uuden ja väliaikaisen tuen tarkoituksena on nopeuttaa lomautettujen tai irtisanottujen työntekijöiden palaamista työhön. Lisäksi SAK ehdottaa, että vastavalmistuneiden työllistymisen helpottamiseksi otetaan käyttöön oma määräaikainen palkkatuki. Tuella ehkäistäisiin koko työuraan vaikuttavia pitkäkantoisia seurauksia, joita 1990-luvun laman kaltainen nuorten työttömyys aiheuttaa.
SAK:n mukaan yritystuissa tulisi nyt siirtyä sellaisten tukien jakamiseen, jotka tukevat mahdollisimman nopeaa työllistymistä.
Työllisyyspalvelut uusiksi ja julkisia investointeja käyntiin
SAK esittää myös työttömyysturvajärjestelmän ja työttömien palveluiden uudistamista nopealla aikataululla.
Jarkko Eloranta toteaa tiedotteessa, että työvoimapalveluiden tukemiseen on osoitettava vähintään 200 miljoonaa euroa ja painopistettä on siirrettävä kohti työttömien henkilökohtaisempaa palvelua. Lisäksi työttömyysturvaa olisi yksinkertaistettava ja korvausten saamista nopeutettava
SAK:n mielestä hallituksen on syytä myös arvioida työllisyystavoitetta uudelleen. SAK ehdottaa työllisyystoimien painotuksen siirtämistä kohti tuottavuuden ja laadukkaan työllisyyden kehittämistä.
SAK:n mukaan ihmisten hyvinvointia ja ostovoimaa pitää edistää panostamalla erityisesti uusien työpaikkojen syntymiseen, joka voidaan varmistaa parhaiten käynnistämällä suoria julkisia investointeja.
Elorannnan mukaan julkisen sektorin hankkeiden tulisi kohdistua ilmaston ja ympäristön kestävyyttä parantaviin teknologia- ja infrastruktuuri-investointeihin. Niiden lisäksi tarvitaan tuottavuutta ja osaamista parantavia sosiaalisia investointeja.
EU:n elvytyspaketti saatava mahdollisimman pian läpi
Järjestön mukaan kestävien investointien ja yritystukien rinnalle tarvitaan voimakasta panostusta koulutukseen ja työntekijöiden osaamisen kohentamiseen.
Järjestö korostaa, että kriisin ratkaisu ei löydy työntekijöiden asemaa ja työehtoja heikentämällä, koska kriisi ei liity suomalaisen työn suhteellisen kilpailukyvyn heikkenemiseen tai kannusteisiin.
– Yrityksiä on pitänyt tukea kriisissä konkurssiaallon ehkäisemiseksi. On kuitenkin hyvä muistaa, että Suomea ovat pitäneet pystyssä työntekijät satamista sairaaloihin ja kauppojen kassoilta teollisuuteen. Kiitos kriisistä selviytymiseen kuuluu erityisesti heille, Jarkko Eloranta muistuttaa tiedotteessa.
SAK:n mielestä talouskriisiä ratkaistaan parhaiten samanaikaisella yhteiseurooppalaisella elvytyksellä. Euroopan komission toukokuussa valmistelema elvytyspaketti on SAK:n mielestä saatava mahdollisimman nopeasti läpi.
SAK julkaisee toisen erän ehdotuksistaan koronaviruksen rajoitustoimista irtautumiseksi myöhemmin kesäkuussa. Seuraavat ehdotukset koskevat työelämää ja työpaikkatason toimia.