Pääkirjoitus

Sai­ras­ta­mi­sen hinta nousee Suo­mes­sa

Jos kunnan talous on kunnossa, maksuja ei tarvitse nostaa. Korotukset eivät kuntien taloutta yksin pelasta.

Hallitus on päättänyt nostaa terveyspalveluista perittäviä maksuja. Käytännössä kysymys on siitä, että valtio nostaa esimerkiksi terveyskeskusmaksun ylärajaa ja kunnat voivat nostaa maksun uudelle tasolle, mikäli kuntapäättäjät niin haluavat.

Korotukset ovat pienituloiselle kohtalaisen suuria. Kunnat voivat nostaa esimerkiksi terveyskeskuslääkärillä käynnin hintaa 30 prosenttia nykyistä korkeammalle. Iso osa Lapin kunnista aikoo näin myös menetellä, mutta eivät kaikki. Esimerkiksi Kemi ja Inari aikovat tyytyä parin prosentin korotukseen (LK/PS 17.12.).

Terveyskeskuksen päivystysmaksu on mahdollista nostaa 22,50 eurosta 28,70 euroon. Maksukatto, eli summa, jonka jälkeen palvelut ovat pääosin maksuttomia, nousee 679 eurosta 691 euroon.

Myös yksityisellä puolella käynti maksaa ensi vuonna enemmän kuin tänä vuonna. Kela-korvauksia leikataan 78 miljoonalla eurolla, mikä näkyy yksityisten terveyspalvelujen hinnassa.

Vasemmisto-oppositio on käynyt hallituksen kimppuun korotusten takia. "Tämä on todella kohtuutonta", eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja Tuula Haatainen (sd.) sanoo. Hänen mukaansa asiakasmaksut ovat jo nyt Suomessa pohjoismaiden korkeimmat (Demokraatti 25.11.).

Suomen vertaaminen muihin Pohjoismaihin on perusteltua, mutta ehkä samalla kannattaa verrata myös Suomen ja muiden Pohjoismaiden nykyistä talouskehitystä ja sopimuskulttuuria. Ruotsissa odotetaan yli kolmen prosentin talouskasvua, Suomessa taitaa olla edessä taas taantumavuosi.

Suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan kukkeimmat päivät näyttävätkin olevan ohi. Valtion ja kuntien velkaantumisen takia palvelut, jotka ennen olivat ilmaisia, rupeavat maksamaan yhä enemmän. Lähes kaikkia maksuja hilataan ylöspäin.

Valtion velkakriisin pahentuessa ihmisten oma vastuu kasvaa väistämättä. Kysymys on myös siitä, kuinka suuren laskun nykyinen sukupolvi haluaa pukata lapsilleen.

Maksujen korotuksilla kuntien talouskehitys ei uuteen suuntaan käänny, mutta ei se käänny velkaa kasvattamallakaan. Korotusten voi odottaa jatkuvan myös seuraavan hallituksen aikaan, ellei käännettä taloudessa saada aikaan. Helpotusta saattaa tuoda paljon puhuttu sote-uudistus, mutta siitäkään ei ole takeita.

Pallo ei ole yksin kunnilla eikä hallituksella.