Čakčat sámediggái válljejuvvon Jan Saijets evttoha varas bloggačállosistis Supmii ođđa vuogi suodjalit boares vuvddiid.
- Juos vuvddiid čitnavuorkáide árvvoštallojuvvo haddi, de sáh-tášii leat eanet gánnehahtti suodjalit vuvddiid mat šaddet hihtásit, go čuollat daid, oaivvilda Saijets.
Dát vuohki sulastahtálii arvevuvddiid suodjaleamis geavahuvvon REDD-ortnega. Saijets goitge muittuha, ahte Suopma lei REDD-ortnega vuostá Parissa COP21-čoakkámis.
REDD-ortnega plánejit juo dál heivehit maiddái goahccevuvddiide Kanadas.
- Goahccemuorravuvddiid čitnavuorkkát leat mearkkašahttit ja Suomasge čuhppojuvvojit sámeguovllus eanaš boares, badjel 150-jahkásaš vuovddit. Boazosápmelaččaide dakkár čuollamiid joatkašuvvan lea vahátlaš, deattuha Saijets.
Saijets oassálastii ieš maid COP21-čoakkámii ja lei mielde álgoálbmogiid bargojoavkkus.
- Geahččaleimmet oažžut álgoálbmogiid rivttiid vuhtiiváldima mielde dálkkádatsoahpamuša juridihkalaččat čadni oassái, muhto loahpaboađusin lei unohis kompromissa, oaivvilda Saijets.
Álgoálbmogiid gáibádussan lei geahpedit nuoskkidemiid nu ahte, dálkkádaga lieggan ráddjejuvvolii 1,5 gráđđii jahkečuođi loahpa rádjái. Dát ii ollašuvvan, go soahpamuššii bođii 2 gráđa rádji.
- Áidna máinnašupmi álgoálbmogiin ieš čadni soahpamušas láktasa álgoálbmogiid dieđu ávkkástallamii, go vuogáiduvvet dálkkádatrievdamii, dadjá Saijets.
Sondeattuha, ahte sámiid ealli kultuvrra dáfus lea earenomáš dehálaš, ahte dálvvit seilot.
- Árbevirolaš ealáhusat leat dievaslaččat gitta luonddus ja rivdet dehe duššaduvvojit dálkkádaga rievdadeami dihte.
Saijets jelgii luondduvuvddiid seailun lea hui dehálaš eandalii boazodoalu vuogáiduvvamis dálkkádatrievdamii. Son lea sihkkar das, ahte muohtavallji giđđat, ruovdecugŋot ja heajos guohtundilli bohtet leat dábálaččat.
- Dán dilis dorvvu addet máŋg-gabealat vuovde- ja luondduguohtuneatnamat, maiguin boazoealáhus birge boahtteáiggis.
Gáldun: http://www.greenpeace.org/finland/fi/media/blogi/vierasblogi-saijets-draft/blog/55145/
Kanadasta mallia
Jan Saijets ehdottaa Suomen ottavan mallia Kanadan suunnitelmista kehittää arktisiin metsiin soveltuvaa carbon credits -järjestelmää.
- Jos metsien hiilivarastoille arvioidaan hinta, voi taloudellisesti kyseenalaisen hakkaamisen sijaan tulla kannattavaksi suojella hitaasti kasvavia metsiä, pohtii Saijets.
Hän muistuttaa, että havumetsien hiilivarastot ovat merkittäviä ja Suomessa hakataan saamelaisalueella pääosin yli 150 vuotta vanhoja metsiä.