Sähköinen resepti on lisännyt lääkitysturvallisuutta apteekeissa, mutta virheettömäksi järjestelmää ei ole saatu.
- Turvallisuus on sähköisen reseptin ansiosta parantunut, mutta kyselyyn vastanneet farmaseutit ja proviisorit totesivat myös, että määräyksissä esiintyy virheitä ja epäselvyyksiä. Näin koki kolmannes vastaajista, kertoo yliopistotutkija Johanna Timonen Itä-Suomen yliopistosta.
Itä-Suomen yliopiston tutkimus resepteistä perustuu syksyllä 2014 kerättyyn materiaaliin. Silloin joka viides vastaaja ilmoitti selvittelevänsä sähköisien reseptien yksityiskohtia päivittäin.
Timonen uskoo, että tilanne on kohentunut runsaassa kahdessa vuodessa. Hän arvioi, että lääkärit ovat jo ottaneet paremmin haltuunsa uuden työkalun. Myös ohjelmat ovat parantuneet.
- Vaikka eteenpäin on menty, epäselvyyksiä on edelleen esimerkiksi annosteluohjeissa. Tuoretta tietoa saamme kyselystä, joka tehdään helmikuun puolivälissä, Timonen lisää.
Alkukankeuden piikkiin
Lääkäriliiton tutkimuspäällikkö Jukka Vänskä toteaa, että tulokset kannattaa suhteuttaa tutkimusajankohtaan.
- Tiedonkeruu ajoittui lähelle sähköisen reseptin käyttöönottoa. Uskoisin, että tilanne on kehittynyt parempaan suuntaan, kun alkukankeudesta on päästy eroon. Tämän todentamiseen meidän pitää odottaa vielä seurantatutkimusten tuloksia, Vänskä toteaa.
Hän lisää, että muutos oli ammattikunnalle iso.
- Kun kyseessä on lääkityksen turvallisuus, sijaa virheille ei ole.
Lääkäriliitto on tutkinut lääkärien näkemyksiä tietojärjestelmien käytettävyydestä vuosina 2010 ja 2014.
- Käytettävyydessä oli eroja tuotemerkkien välillä; joitakin pidettiin hyvinä ja joissakin raportoitiin enemmän kehittämistarpeita. Käytettävyyttä tutkitaan jälleen tänä vuonna, hän kertoo.
Ennen käsiala, nyt lomakkeet
Ennen farmaseutit selvittivät lääkäreiden persoonallisia käsialoja, nyt ongelmia ovat apteekkien kokemuksen mukaan tuottaneet sähköiset lomakkeet.
- Tietoja on saatettu kirjoittaa väärään kohtaan tai on saatettu käyttää lyhenteitä, jotka ovat olleet epäselviä, Timonen kertoo.
Vastaajien arvioiden mukaan yleisimmät virheet ja epäselvyydet olivat virheellinen lääkkeen kokonaismäärä (79 %), merkinnän puuttuminen poikkeavassa annosteluohjeessa tai käyttötarkoituksessa (69 %) ja epäselvä tai virheellinen annosteluohje (65 %).
Väärä vahvuus (15 %) ja väärä lääkemuoto (14 %) olivat myös melko yleisiksi arvioituja ongelmia.
- Apteekilla ja farmaseuteilla on tärkeä rooli lääketurvallisuudessa. Apteekki on portinvartija, Timonen huomauttaa.
Enemmistö farmaseuteista ja proviisoreista oli sitä mieltä, että sähköinen resepti vähentää reseptiväärennöksiä ja virhetoimitusten riskiä sekä edistää potilaan kokonaislääkityksen parempaa hallintaa sekä turvallisuutta.
Itä-Suomen yliopiston farmasian laitoksen FePPro-tutkimusprojekti selvittää sähköisen reseptin käyttöönoton vaikutuksia lääkkeen määräämiseen, toimittamiseen ja lääkitysturvallisuuteen.
Tutkimusryhmä aikoo helmikuun kyselyssä selvittää tarkemmin sähköisissä resepteissä olevien virheiden ja epäselvyyksien määrää ja laatua sekä niiden vaikutuksia lääkkeiden toimittamiseen ja lääkitysturvallisuuteen.
Seurantatutkimus tehdään noin 60 apteekissa eri puolilla Suomea.