Säh­köis­ku­ja, rais­kauk­sia ja happoa päälle – "Olen häm­mäs­ty­nyt siitä, mil­lai­nen kyky kovia ko­ke­neel­la ih­mi­sel­lä on sel­viy­tyä ta­val­li­seen elämään ta­kai­sin"

Suomessa elää tuhansia maahanmuuttajia, jotka ovat kokeneet väkivaltaista kiduttamista. Vain osa saa riittävää tukea kuntoutumiseen. Kidutetuiksi joutuneiden auttaminen katkaisee myös traumaperäisestä stressistä syntyneiden ongelmien siirtymisen sukupolvelta toiselle.


Psykoterapeutti Marja Eroma (vas) sekä palvelupäällikkö Jaana Ukonaho työskentelevät Oulun Diakonissalaitoksen kidutettujen palvelukeskuksessa. ODL järjestää pitkäkestoista hoitoa vuosittain noin 50 oleskeluluvan saaneelle maahanmuuttajalle, joilla on elämässään vakavia ja traumatisoivia kidutuskokemuksia.
Psykoterapeutti Marja Eroma (vas) sekä palvelupäällikkö Jaana Ukonaho työskentelevät Oulun Diakonissalaitoksen kidutettujen palvelukeskuksessa. ODL järjestää pitkäkestoista hoitoa vuosittain noin 50 oleskeluluvan saaneelle maahanmuuttajalle, joilla on elämässään vakavia ja traumatisoivia kidutuskokemuksia.
Kuva: Jarmo Kontiainen

Tämä on tavallinen toimistohuone, mutta näiden seinien sisällä kerrotut tarinat eivät ole millään tavoin tavallisia. Tässä huoneessa saavat puhua ne, jotka ovat kokeneet järkyttäviä asioita elämässään: silmitöntä väkivaltaa ja kidutusta, sodan ja kriisitilanteiden kauhua.

Tämä huone on paikka, jossa ihminen saa kertoa turvassa ja kaikessa rauhassa kokemastaan väkivallasta ja kiduttamisesta, jota ihmismielen pohjaton pahuus ja julmuus voivat synnyttää.

Järkyttävien tarinoiden rinnalla näillä samoilla sohvilla on myös todistettu selviämistä. Ihmismielen ihmeellistä kykyä toipua ja päästä elämässä eteenpäin.

Suomessa elää tuhansia oleskeluluvan saaneita turvapaikanhakijoita, joiden taustalla on kidutusta ja muita traumaattisia kokemuksia. Heille räätälöityä kuntoutusta tarjotaan Oulussa, Helsingissä ja Tampereella.

Lännen Media vieraili Oulun Diakonialaitoksen ylläpitämässä kidutettujen kuntoutuspalvelussa, joka on toiminut neljäntoista vuoden ajan. Oulun toimipisteen vastuulla on koko Pohjois-Suomen alue.

– Olen usein hämmästynyt siitä, millainen kyky kovia kokeneella ihmisellä on selviytyä tavalliseen elämään takaisin. He ovat selviytyneet ja oppineet suomen kielen, opiskelleet ammattiin ja päässeet kiinni aivan tavalliseen elämään, psykoterapeutti Marja Eroma Oulun Diakonissalaitoksen (ODL) kidutettujen kuntoutuspalveluista kertoo.

Kidutuksen uhreja pitäisi auttaa jo perusterveydenhuollossa

Oulussa autetaan vuosittain noin viittäkymmentä oleskeluluvan saanutta maahanmuuttajaa, jotka ovat yli 16-vuotiaita. Kuntoutuspalveluiden asiakkaaksi päädytään vain lähetteellä.

– Meillä pitäisi miettiä ylipäätään paremmin, miten psykiatrisista ongelmista kärsiviä maahanmuuttajia voitaisiin hoitaa myös julkisen terveydenhuollon puolella. Usein ongelmana ovat kuitenkin rajalliset resurssit ja hoidon järjestämisen vaikeus, psykiatrian erikoislääkäri Elmo Niskasaari sanoo.

Niskasaari työskentelee konsultoivana lääkärinä ja auttaa kidutusta kokeneita maahanmuuttajia. Niskasaari kokee työnsä merkityksellisenä, sillä hän voi osaltaan auttaa järkyttäviä asioita kokeneita ihmisiä löytämään oman paikkansa yhteiskunnassa.

– Tämä työ on avannut ikkunan ihmisen pahuuteen. Kun on tekemisissä ihmisten kanssa, jotka ovat kokeneet elämässään järkyttäviä asioita, ne tulevat ihan eri tavalla lähelle. Samalla olen saanut huomata, kuinka ihmiset, joiden perusturvallisuutta on syvästi ja vakavasti horjutettu, voivat selviytyä kokemuksistaan, Niskasaari sanoo.

Ihmisoikeusjärjestö Amnesty on ottanut kantaa siihen, etteivät kidutuksen uhrit saa riittävästi hoitoa Suomessa, vaikka Suomi on sitoutunut YK:n kidutuksen vastaiseen sopimukseen ja EU:n vastaanottodirektiivin mukaan Suomi on velvollinen järjestämään kidutettujen tarvitseman hoidon ja kuntoutuksen.

Hyvät kokemukset tukevat lasten selviämistä

Suomessa on keskusteltu paljon al-Holin leirillä olevien suomalaisten lasten ja heidän äitiensä palauttamisesta Suomeen.

Lasten kohdalla on pohdittu, millä tavalla heitä voidaan tukea, jotta he pystyisivät elämään ja sopeutumaan tavalliseen elämään.

Osa leirillä olevista lapsista on elänyt syntymästä asti keskellä kriisialuetta, jossa heidän ympärillään olevat aikuiset ovat radikalisoituneita. Suomeen on al-Holin leiriltä tuotu kaksi alle kymmenvuotiasta lasta.

Psykoterapeutti Eroma ei ota suoraan kantaa näihin tapauksiin, sillä hän työskentelee nuorten ja aikuisten parissa, eikä ole perehtynyt traumatisoituneiden lasten hoitamiseen.

Yleisellä tasolla hän toteaa, että ihmisen selviytymiskykyyn vaikuttavat aiemmin saadut myönteiset kokemukset ja se, miten ihminen on aiemmin selvinnyt vaikeista asioista. Toipumista edistävät hyvät kiintymyssuhteet, turvallinen arki ja ympäriltä saatu sosiaalinen tuki.

– On tietenkin monia asioita, jotka vaikuttavat selviytymiskykyyn. Jos on yhtä aikaa kokenut epävakaata elämää ja kauheita asioita ympärillään, toipumista voivat auttaa taustalla olevat hyvät kokemukset. Toipumista auttaa myös se, jos huolta pitävän vanhemman asemassa oleva aikuinen huolehtii lapsen perustarpeiden tyydyttämisestä, Eroma pohdiskelee.

Kidutus murtaa mielen ja kehon

Kidutuksen uhrit ovat kokeneet usein fyysistä, psyykkistä ja seksuaalista väkivaltaa. Osa ihmisistä on elänyt traumaattisissa olosuhteissa vuosia, osalla kuntoutettavista elämäntilanne on järkkynyt esimeriksi kotimaassa syttyneen sodan vuoksi, joka on järkyttänyt ihmisen perusturvallista elämää.

Kidutuksesta toipumiseen vaikuttaa muun muassa se, miten pitkäkestoisia ja vakavia traumaattiset kokemukset ovat olleet.

– Jos ihminen on viettänyt koko elämänsä raskaissa ja traumatisoivissa olosuhteissa, myös hoito on pitkäkestoisempaa ja haasteellisempaa kuin niillä, jotka ovat kokeneet yksittäisen raskaan ja trauman aiheuttaneen kokemuksen. Toipuminen on kuitenkin hyvin yksilökohtaista, koska ihmiset ovat niin erilaisia, Niskasaari sanoo.

Vuonna 2018 julkaistun kansainvälisen seurantatutkimuksen mukaan noin neljännes vakavasti traumatisoituneista toipui oireistaan puolen vuoden aikana ja puolet kahdessa vuodessa.

Hieman alle neljännes puolestaan kärsi traumaperäisestä stressihäiriöstä vielä kymmenen vuoden kuluttua. Aikuisilla sotaan liittyvistä traumoista toipumisen tiedetään tapahtuvan hitaammin.

Kiduttajana voi olla lääkäri tai viranomainen

ODL:n asiantuntijoiden mukaan kidutuksen keinot ovat kaikkea, mitä "ihmisen pahuus voi vain tuottaa". Kiduttaja voi olla esimerkiksi kyseisen maan viranomainen, poliisi tai jopa lääkäri. Kidutuksen päämäärä on tuottaa uhrille mahdollisimman paljon henkistä ja fyysistä kipua ja saada uhrin persoona nujerrettua.

– Nämä ihmiset on voitu vangita epämääräiseksi ajaksi ilman oikeudenkäyntiä. Heitä on pahoinpidelty niin kauan, että he ovat menettäneet tajuntansa. Sen jälkeen heidät on virvoitettu, jonka jälkeen pahoinpitelyä on jatkettu. Heidän kehoaan on pahoinpidelty hapolla tai sähköllä. Kidutettavia raiskataan ja heidän sukupuolielimiä pahoinpidellään erilaisilla välineillä, jotka aiheuttavat genitaalialueiden vaurioita, Eroma sanoo.

Eroma kertoo, että hoitosuhde alkaa aina puoli vuotta kestävällä arviointijaksolla, jossa selvitetään ihmisen kykyä sitoutua hoitoon sekä hoitokeinoja, joilla posttraumaattisista stressireaktioista kärsivää ihmistä voitaisiin auttaa. Samalla luodaan luottamuksellista suhdetta puolin ja toisin.

– Ihminen, joka on kokenut kidutusta tai jolla on traumaattista taustaa elämässään, puhuu kokemuksistaan usein jarrutellen ja kokee voimakasta häpeää. Monet kertovat, etteivät he ole voineet kertoa Maahanmuuttoviraston haastattelussa kuin osan kokemastaan kidutuksesta. Aiheesta puhuminen nostaa pintaan hankalan olon ja pelkoa, etteivät pärjää olonsa kanssa yksin.

Yksilöllisen psykofyysisen terapian lisäksi hoitojakson aikana autetaan kidutusta kokeneen ihmisen perhettä ja lähipiiriä. Koko perheen auttaminen on tärkeää senkin vuoksi, etteivät traumaattisten kokemusten jättämät jäljet periytyisi tuleville sukupolville.

– Kun perheessä on traumatisoitunut ihminen, se voi vaikuttaa maahanmuuttajaperheiden arjessa samankaltaisesti kuin suomalaisten sotakokemukset ovat vaikuttaneet suomalaisten elämässä sukupolvien ajan. Sukupolvisen ketjuuntumisen riski on olemassa ja se on yksi inhimillinen syy, miksi näitä ihmisiä pitäisi auttaa ja tukea, Niskasaari sanoo.

Fakta

Kuntoutus lähtee luottamuksesta

Oulun Diakonissalaitoksen kidutettujen kuntoutuspalvelu aloitti toimintansa 14 vuotta sitten. Vastaavaa toimintaa on tarjolla myös Helsingin Diakonissalaitoksella ja Tampereella.

Toimintaa rahoittaa Stea eli entinen Raha-automaattiyhdistys.

Toiminnan yhtenä tavoitteena on jakaa tietoa ja kouluttaa perusterveydenhuollon ammattilaisia tunnistamaan ja auttamaan kidutuksen uhreja.

Pitkäkestoista hoitoa annetaan vain pysyvän oleskeluluvan saanneille turvapaikanhakijoille.

Annettava apu on psykoterapiaa sekä psykofyysistä terapiaa, jossa kehollisuudella on iso merkitys.

Kuntoutettavalta edellytetään sellaista toimintakykyä, että hän kykenee ottamaan apua vastaan ja sitoutumaan jopa vuosia kestävään hoitosuhteeseen.

Kidutus aiheuttaa ihmiselle vakavia traumaperäisiä stressioireita, kuten ahdistuneisuutta, keskittymiskyvyttömyyttä, muistiongelmia, painajaisia ja dissosiatiivisia oireita.

Pitkäkestoisen hoidon tärkeimpiä tavoitteita on se, että ihminen voi sopeutua uuteen yhteiskuntaan ja elää mahdollisimman tasapainosta elämää järkyttävistä kokemuksistaan huolimatta.