Säh­köi­set yli­op­pi­las­ko­keet su­ju­neet Lapissa pää­sään­töi­ses­ti on­gel­mit­ta – Ro­va­nie­mel­lä Ou­nas­vaa­ran lu­kios­sa verkon ruuh­kau­tu­mi­nen vii­väs­tyt­ti äi­din­kie­len koetta noin var­til­la

Rovaniemen Lyseonpuiston lukiossa lyhyen saksan kirjoittanut Johanna Lintula urakoi tänä keväänä vielä kolme muuta koetta: ruotsin, englannin ja äidinkielen kirjoitustaidon kokeen. Lintulan mukaan sähköisen ylioppilaskokeen tekeminen on helppoa, sillä kurssikokeet tehdään samalla järjestelmällä.
Rovaniemen Lyseonpuiston lukiossa lyhyen saksan kirjoittanut Johanna Lintula urakoi tänä keväänä vielä kolme muuta koetta: ruotsin, englannin ja äidinkielen kirjoitustaidon kokeen. Lintulan mukaan sähköisen ylioppilaskokeen tekeminen on helppoa, sillä kurssikokeet tehdään samalla järjestelmällä.
Kuva: Jussi Leinonen

Tiistaina äidinkielen lukutaidon kokeella käynnistyneet ylioppilaskirjoitukset ovat Lapissa sujuneet tähän mennessä hyvin.

Kahdessa Suomen lukiossa kokeen aloittaminen viivästyi yli kahdella tunnilla teknisten ongelmien vuoksi.

Rovaniemellä suurimpia jännityksen hetkiä koettiin Ounasvaaran lukiossa, jossa verkon ruuhkautuminen viivästytti samaisen äidinkielen kokeen alkua.

– Kokeen alettua kaikki alkoivat katsoa ensimmäisen tehtävän videota, joka jumittui noin puolen minuutin jälkeen. Vaihdoimme aamulla palvelinkonetta, ja koska varapalvelimen kopiointi oli vielä kesken, tuli verkkoon ruuhkaa, rehtori Risto Kuoksa kertoo.

Kuoksan mukaan tilanne oli ohi noin viidessätoista minuutissa. Ylioppilastutkintolautakunta myönsi kokeen loppuun saman verran lisäaikaa.

Kokeen teko ei silti välttämättä tyssännyt, mikäli kokelas huomasi, että muut tehtävät latautuivat normaalisti.

Rehtori ei usko, että tilanne toistuu enää uudelleen.

– Nyt tiedämme, mikä viiveen aiheutti. Palvelimet ovat kuitenkin tehokkaat ja ajoissa testattu.

Muualla Lapissa kirjoitusten kerrotaan käynnistyneen ongelmitta. Ivalon lukion rehtori Ulla Hynönen ei usko ongelmia tulevankaan, sillä sähköisiä kirjoituksia on harjoiteltu ja tehtykin jo useamman vuoden ajan.

– Tänä keväänä ainoastaan matematiikka tulee uutena sähköisenä, Hynönen kertoo.

Sähköisessä ylioppilaskokeessa opiskelija käynnistää käyttöjärjestelmän kannettavalle tietokoneelle joko muistitikun tai virtuaalisen koetilan kautta.

Torstaina lyhyen saksan Rovaniemen Lyseonpuiston lukiossa kirjoittanut Johanna Lintula kertoo olleensa ensin skeptinen sähköisten kirjoitusten suhteen.

– Alkuun olin sitä mieltä, että kaiken ei tarvitsisi muuttua digitaaliseksi, mutta nyt olen ollut aika tyytyväinen.

Lintula kertoo vaikutuksen näkyvän eritoten aineissa, joissa pitää kirjoittaa pitkiä tekstejä.

– Helpottaa, kun pystyy muokkaamaan isoa määrää tekstiä koko ajan.

Hän ei ole kohdannut kirjoituksissa teknisiä ongelmia. Kokemusta järjestelmän käyttöön on karttunut kurssikokeiden myötä.

– Kurssikokeissa on käynyt vaikka mitä. Jos vaikka järjestelmä kaatuu, voi kokonaisia vastauksia hävitä. Viime aikoina mitään ei ole kuitenkaan sattunut, niin kirjoitusten kohdallakaan ei pelota.

Kemijärvellä ylioppilaskirjoitukset järjestetään kaupungintalon valtuustosalissa. Lukion rehtori Ilpo Tervonen kokee järjestelyn helpottaneen kirjoitusten järjestämistä.

– Valtuustosalissa on koeympäristö jo valmiina, eikä meidän tarvitse tehdä minkäänlaisia valmisteluja, Tervonen sanoo.

Tarvittavat johdot kulkevat salin pöytien sisällä, joten opiskelijan tarvitsee vain liittää tietokoneensa virtalähteeseen, ja kokeen teko voi alkaa.

– Ainoa, mihin pystymme edes varautumaan, on tietty määrä varakoneita, Tervonen sanoo.

Kittilässä ja Sodankylässä opiskelijat ovat tottuneet käyttämään samoja tietokoneita jo lukion alusta saakka, mikä tuo helpotuksensa yo-koetilanteeseen.

Sodankylässä sisäilmaongelmat tuovat oman haasteensa myös kirjoituksiin, sillä osa peruskoulun oppilaista on evakossa lukiossa.

– He ovat kyllä ottaneet ylioppilaskokeet hyvin huomioon. Sukkasillaan täällä on hiivitty, Sodankylän lukion rehtori Heidi Lakkala naurahtaa.

Tästä on kyse

Digitaalinen ylioppilastutkinto

Ylioppilastutkinto tehdään tästä keväästä alkaen kokonaan digitaalisessa muodossa. Muutos on tapahtunut asteittain syksystä 2016 saakka.

Sähköisessä koetilanteessa opiskelija käynnistää tietokoneensa muistitikun tai virtuaalisen koetilan kautta. Käyttöjärjestelmä sisältää kokeessa tarvittavat ohjelmat.

Kokeessa saa lisäksi käyttää esimerkiksi konseptipaperia, kyniä, viivoittimia ja harppeja luonnosten tekemiseen.

Kevään jäljellä olevat koepäivät

ma 18.3. toinen kotimainen kieli, pitkä ja keskipitkä oppimäärä

ke 20.3. vieras kieli, pitkä oppimäärä: englanti, ranska, espanja, saksa, venäjä

pe 22.3. äidinkieli (suomi ja ruotsi), kirjoitustaidon koe

ma 25.3. saamen äidinkielen koe

ti 26.3. matematiikka, pitkä ja lyhyt oppimäärä

to 28.3. uskonto, elämänkatsomustieto, yhteiskuntaoppi, kemia, maantiede, terveystieto

Ilmoita asiavirheestä