Sámediggi hálida sihkkarastit Njuorggáma ja Soađegili giellabesiid doaimma - Bearjadaga čielgá juolludago riikkabeivviid ruhtaváljagoddi lasáhusa boahtte jahkái

Oula-Antti Labba
Sámediggi hálida sihkkarastit Njuorggáma ja Soađegili giellabesiid doaimma - Bearjadaga čielgá juolludago riikkabeivviid ruhtaváljagoddi lasáhusa boahtte jahkái

Sámi giellaráđi ságadoalli Neeta Jääskö vuordá bearjadaga mearrádusa das, oažžugo Sámediggi lasseruhtadeami giellabesiid várás vai ii.

Outi Paadar

Dáid guhtaliid Sámediggi ja sámeguovllu gielddat čađahit jahkásaš ráđđádallamiid giellabesiid birra. Ráđđádallamat leat ain gaskan.

–Dál livčče dárbu sihkkarastit guovtti giellabeasi doaimma, muhto dálá ruhtadilis dat lea eahpesihkar, šálloša giellaráđi ságadoalli Neeta Jääskö.

Dilli lea buorre go bearrašiin lea beroštupmi bidjat mánáidasas giellabesiide, muhto duššástuhtti go Sámediggi ii sáhte dáhkidit eambbo ruhtadeami.

–Dálá ruhtadandilis eat sáhte lasihit dikšobáikkiid ja dahkat guhkesáigásaš viidánanplánaid, čilge son.

Sámi giellaráđđi gieđahallá Sámedikkis giellabesiid ruhtademiid. Dat juohkása guovtti oassái. Sámeguovllu giellabeassedoaimmaid várás Sámediggi juolluda 700 000 euro ja sámeguovllu olggobeallái fas 200 000 euro bealljemerkejuvvon mearreruđa.

Sámedikki rehkegiid mielde lasseruhtadeami dárbbašit birrasii 300 000 euro.

Sámediggi leage dán čavčča bidjan eanet návccaid loktet ja dorvvastit giellabesiid ruhtadeami ja gulahallan ee. Lappi riikabeaiveáirasiiguin, nanne ságadoalli Tiina Sanila-Aikio.

Bearjadaga čielgá juolludago riikabeivviid ruhtaváljagotti oahpahus- ja dieđajuogus lasseruhtadeami boahtte jahkái vai ii.

–Vearrámus lea duogábealde ja ráđđehusbellodagat leat dál miehtemielalaččat lasihit doarjaga, lohká riikabeaiveáirras Matti Torvinen.

Torvinen muittuha ahte riikkabeaivvit dahket loahpalaš mearrádusa juovlamánus.

Jääskö giitala gielddaid, mat leat guldalan sápmelaččaid sávaldagaid ja iešdáhtos bidjan johtui giellabesiid. Láhka ii geatnegahte gielddaid ordnet giellabeassedoaimma.

–Juohke áidna giellabeassái lea dárbu ja sámi mánás galgá leat vejolašvuohta oahppat iežas giela, vaikko eai sámástivčče ruovttus.

Giellabeasi joatkašuvvan livčče dehálaš eandalii sámeguovllu ravdaguovllus.

–Jos Sámediggi ii oaččo lasseruhtadeami, šaddat vuoruhit ja gártat válljet guđe doaibma fidne ruhtadeami ja guđemuš ii. Dat lea veadjemeahttun dilli, duskida son.

Sámediggi ruhtada sámeguovllus ovcci giellabeasi ja sámeguovllu olggobealde golbma giellabeasi.

Loga maid:

Sámegielat beaivedikšoovttadagat Suomas, Sámedikki ruovttusiidu

Kahden kielipesän toiminta turvattava

Saamelaiskäräjien saamen kielineuvosto haluaa laajentaa saamen kielipesätoimintaa mm. lisäämällä hoitopaikkoja ja turvaamalla Nuorgamin ja Sodankylän kielipesien toiminnan ensi vuonna. Lisärahoitustarve on 300 000 euroa. Kansanedustaja Matti Torvisen mukaan hallituspuolueet suhtautuvat positiivisesti lisäykseen.

Saamelaiskäräjät rahoittaa saamenkielisiä kielipesiä vuosittain. Saamelaisalueella rahoitetaan yhdeksää kielipesää ja saamelaisalueen ulkopuolella kolmea kielipesää.


Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Lue myös