Potilaat ja omaiset kertovat yhä useammin, että Suomessa tarvitaan kunnollinen, palkallinen saattohoitovapaa.
–Saattohoito kotona yleistyy. Lisäksi on paljon yksinasuvia ihmisiä, joiden hoitamiseen joku omainen osallistuisi paljonkin, jos vain pystyisi, osastonylilääkäri Minna Kiljunen Joensuusta kertoo.
Joensuussa on toiminut vuoden alusta alkaen palliatiivinen keskus. Kiljusen mukaan siellä tarve palkalliselle saattohoitovapaalle on konkretisoitunut ja tarpeeseen on herätty. Palliatiivisessa keskuksessa hoidetaan potilaita, joilla on parantumaton sairaus. Osa on saattohoitovaiheessa.
Kiljunen teki toukokuussa kansalaisaloitteen, jossa ehdottaa lain valmistelua 1–3 kuukauden palkallisen saattohoitovapaan mahdollistamiseksi. Ruotsissa tällainen vapaa on jo olemassa.
Tiistaipäivään 14.8. mennessä kansalaisaloite on kerännyt 2 209 nimeä. Jos aloite kerää puolessa vuodessa vähintään 50 000 kannatusilmoitusta, eduskunta ottaa asian käsittelyynsä.
–Aika paljon nimiä vielä tarvitaan, Minna Kiljunen kommentoi tilannetta.
–Jos 50 000 nimeä ei kerry, mikään ei muutu ja homma jatkuu entisellään, elleivät sitten lainsäätäjät ja poliitikot innostu viemään asiaa eteenpäin.
Ihmiset haluaisivat kuolla kotona
Minna Kiljunen huomauttaa, että Suomessa on jo nyt omaishoidon systeemit, niin pitäisi olla myös valtakunnallisesti samat käytännöt saattohoidossa. Tällä hetkellä käytännöt ovat erilaisia eri puolilla maata.
Kiljunen korostaa, että tutkitun tiedon mukaan ihmiset haluaisivat kuolla kotona.
–Hyvin monet sanovat, että haluavat olla mahdollisimman kauan kotona, vaikka eivät ihan viimeisiä hetkiä olisikaan. Mutta tämä ei voi olla mahdollista, jos ketään läheistä ei ole koko ajan paikalla.
Kiljunen painottaa, että ihmiset haluavat olla saattamassa rakkaitaan. Hänen mukaansa moni kokee sen nykyään tärkeäksi.
–Ajatellaan vaikka aviopuolisoita, joilla on pitkä yhteinen taival ja toinen on vakavasti sairas. Täytyy huomata, että saattohoidossa voi olla myös nuoria ihmisiä.
Jos omainen on huonossa kunnossa kotona, niin työasioihin on usein vaikea keskittyä.
Minna Kiljunen oli itse palkattomalla vapaalla lääkärin tehtävästä, kun saattohoiti oman äitinsä vuonna 2012.
–Muulla tavalla asiaa ei pystytty työnantajan kanssa hoitamaan.
Käynnissä kaikkiaan 41 kansalaisaloitetta
Kuka tahansa äänioikeutettu Suomen kansalainen voi tehdä kansalaisaloitteen, jolla ehdotetaan uutta lakia, muutosta olemassa olevaan lakiin tai olemassa olevan kumoamista. Tämä on ollut mahdollista vuodesta 2012 lähtien.
Kansalaisaloite.fi-sivuston mukaan käynnissä on tällä hetkellä 41 kansalaisaloitetta.
Kaikkein eniten kannatusilmoituksia on kerännyt lakialoite avohakkuiden lopettamiseksi valtion mailla. Sillä on kaikkiaan jo yli 43 000 nimeä, joista suurin osa on kerätty Kansalaisaloite.fi:ssä.
Mikromuovien käytön kieltäminen kosmetiikassa lainsäädännöllä on kerännyt reilut 31 000 nimeä. Keräys on käynnissä tämän viikon loppuun eli 19.8. saakka. Loppuviikon aikana pitäisi kertyä vielä melkein 20 000 nimeä, jotta aloite etenisi eduskuntaan saakka.
Raiskauksen määritelmän muutosta vaatii yli 25 000 kansalaista
Kolmanneksi eniten kannatusilmoituksia on tullut kansalaisaloitteeseen, joka vaatii raiskauksen määritelmän suostumusperustaiseksi.
Suostumus2018-kansalaiskampanja tiedotti tiistaina, että aloite seksuaalista itsemääräämisoikeutta kunnioittavan rikoslain puolesta on kerännyt puolet tarvittavista allekirjoituksista. Aloitteen on kerättävä 50 000 kannatusilmoitusta 5.12. mennessä edetäkseen eduskuntaan.
–50 000 allekirjoituksen saaminen tulee vaatimaan töitä, mutta asia on tärkeä ja se on välittynyt niin hyvin, että nimet kyllä saadaan, uskoo Seksuaalinen itsemääräämisoikeus ry:n puheenjohtaja Hanna-Marilla Zidan .
Aloitteen tavoitteena on se, että raiskaus määriteltäisiin rikoslaissa suostumuksen puutteen, ei käytetyn väkivallan tai sen uhkan kautta.