Saamelaiset ovat aina olleet tutkijoiden erityisen mielenkiinnon kohteena. Saamelaisten tutkimisen nosti aktiiviseen keskusteluun muun muassa ruotsalainen Saamelaisveri-elokuva, joka käsittelee rasistista rotututkimusta 1930-luvulla.
Arkeologi Juha Ruohonen Turun yliopistosta kertoo, että rotuhierarkinen ajattelu ei leimannut suomalaista tutkimusta samassa määrin kuin esimerkiksi norjalaista ja ruotsalaista tutkimusta. Suomalaiset halusivat nuorena kansakuntana selvittää oman alkuperänsä. Tämän johdosta tutkittiin myös saamelaisia. Skandinaavien alkuperä on ollut tiedossa pidempään.
Ruohosen mukaan eri maiden tutkimuslaitokset myös kilpailivat siitä, kenellä on kattavin "saamelaisaineisto".
– Saamelaisten tutkimisella oli kansainvälisesti muita suurempi arvo. Kaikki Euroopassa tiesivät, että saamelaiset ovat kaukainen kansa, josta ei tiedetä oikeastaan mitään.
Ruotsalaisessa ja norjalaisessa tutkimuksessa saatettiin luonnehtia saamelaisia rasistisesti. Myös heidän sukupuuttoaan povattiin.
Suomensukuisia tutkittiin Inarissa 1960-luvulla
1800-luvulla ja 1900-luvun alussa heimojen alkuperää pyrittiin selvittämään mittaamalla vainajien kalloja ja luita. Niitä haettiin kalmistoista ja hautuumailta.
– Tutkijoilla oli luvat kunnossa, mutta paikallisen yhteisön mielipidettä ei tuolloin välttämättä kysytty. Maailma oli erilainen silloin, Ruohonen sanoo.
Ruohosen mukaan varhaisimman dokumentoidun antropologisen kaivauksen takana oli Kaaresuvannon kirkkoherra Lars Levi Laestadius. Hän johdatti kansainvälisen retkikunnan Enontekiön entiselle kirkkomaalle, joka oli hylätty vasta noin vuosikymmen aiemmin. Retkikunta kaivoi siunatusta maasta kaksi säkillistä kalloja ja luita.
Nopeasti huomattiin, että kalloja ja luita mittaamalla ei löydetä vastauksia esimerkiksi kysymyksiin mitattavien henkisistä ominaisuuksista.
Ennen toista maailmansotaa siirryttiin pääasiassa elävien ihmisten tutkimiseen. Vielä 1960-luvulla neuvostoliittolaiset tutkijat tekivät Suomeen matkan, jossa he pyysivät ihmisiä tutkittaviksi eri puolilla Suomea, myös Inarissa. Hankkeessa selvitettiin suomensukuisten kansojen alkuperää.
Varhaisimmat Suomen asukkaat muistuttivat nykysaamelaisia
Suomalaisten alkuperää on tutkittu näihin päiviin saakka. Helsingin Sanomat kertoi äskettäin, että uusimman tiedon mukaan Suomen varhaiset asukkaat muistuttivat genetiikaltaan nykysaamelaisia. Asia oli mahdollista selvittää huimasti kehittyneiden tekniikoiden avulla.