"Ruxit" uhkaa Suomeen ko­koon­tu­vaa Eu­roo­pan neu­vos­toa – Fin­lan­dia-ta­loon saapuu yli 30 ul­ko­mi­nis­te­riä

Poliittiseen kriisiin ajautunut Euroopan neuvosto kokoontuu perjantaina Helsinkiin. 70 vuotta täyttävää järjestöä uhkaa jäsenmaksut katkaisseen Venäjän lähtö.

Helsingissä perjantaina istuttavassa Euroopan neuvoston kokouksessa on vaakalaudalla Venäjän jatko järjestön jäsenenä.

Finlandia-taloon kokoontuu perjantaina yli 30 eurooppalaista ulkoministeriä järjestön ministerikomitean kokoukseen, johon päättyy Suomen puolivuotinen kausi komitean puheenjohtajana.

Torstaina, päivä ennen kokousta Finlandia-talossa vietetään järjestön 70-vuotisjuhlaa.

Historiansa aikana sillä on ollut keskeinen rooli esimerkiksi kuolemanrangaistuksen lakkauttamisessa sekä demokratian ja oikeusvaltioiden kehittämisessä Euroopassa.

Viimeisenä valituskanavana neuvoston 47 jäsenmaan kansalaisille yhä toimiva Euroopan ihmisoikeustuomioistuin perustettiin 50-luvun lopulla valvomaan Euroopan neuvoston aiemmin laatimaa Euroopan ihmisoikeussopimusta.

"Ruxit" eli Venäjän lähtö kriisiytyneestä järjestöstä uhkaa, koska maa lakkasi maksamasta neuvoston jäsenmaksua.

90 miljoonan euron maksamattomat jäsenmaksut

Neuvoston poliittisen kriisin tausta on vuodessa 2014, jolloin Venäjä valtasi Ukrainalta kansainvälisen oikeuden vastaisesti Krimin niemimaan.

Euroopan neuvosto vastasi poistamalla Venäjältä äänioikeuden neuvoston parlamentaarisessa yleiskokouksessa.

Venäjä alkoi ensin boikotoida yleiskokouksia, ja kesällä 2017 maa lopetti toisena vastatoimenaan jäsenmaksujensa maksamisen neuvostolle.

Nyt maksattomia jäsenmaksuja on kertynyt noin 90 miljoonaa euroa.

– Helsingin-kokous osuu ratkaisevaan ajankohtaan, koska kesällä on tullut kuluneeksi kaksi vuotta siitä, kun Venäjä lopetti jäsenmaksunsa, sanoo päällikkö Nina Nordström ulkoministeriön ihmisoikeuspolitiikan yksiköstä.

Kahden vuoden ajan laiminlyödyt jäsenmaksut antavat jäsenmaille mahdollisuuden käynnistää maan erottamisprosessin.

– Tätä neuvosto tai Suomi eivät kuitenkaan missään nimessä halua, Nordström sanoo.

Samoin ovat lausuneet lukuisat eurooppalaiset maat.

Helsingin kokouksesta poliittinen signaali Venäjä-kysymykseen

Toimitusministeristön ulkoministeri Timo Soinin (sin.) johtamassa perjantain kokouksessa päätetään Euroopan neuvoston tulevasta toiminnasta, taloudesta ja järjestön uudistamisesta.

Nordström ennakoi, että asialistalla ovat muun muassa jäsenmaiden oikeudet ja velvollisuudet, jäsenmaksut ja lähivuosien painopisteet.

– Neuvoston päämajassa Strasbourgissa valmistellaan kokousta myöhään tiistai-iltaan asti, joten tarkempaa tietoa ei vielä ole.

Perjantain kokouksesta voi tulla merkittävä poliittinen signaali Venäjä-kysymykseen, vaikka sitä koskevia varsinaisia päätöksiä ei pöydällä olekaan.

Kremlissä ajatellaan, ettei jäsenyys tuo sille hyötyä, vaan pakottaa Venäjän länsimaiden johtaman, liberaaleja arvoja painottavan järjestön pompoteltavaksi, vanhempi tutkija Jussi Lassila Ulkopoliittisesta instituutista sanoo.

– Lähtö järjestöstä silti tuskin on todennäköisin vaihtoehto.

Venäjän toimia voi Lassilan mukaan pitää vastaavana kapinointina, jota maa on tehnyt esimerkiksi Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö ETYJ:ssä.

– Tai sitten Venäjä tavoittelee vipuvoimaa, jonka turvin se pyrkii neuvottelemaan Euroopan neuvoston sääntöjä mieleisikseen.

Lähtö olisi isku Venäjän kansalaisille

Venäjän lähtö merkitsisi suurta lovea Euroopan neuvoston budjettiin sekä Euroopan ja Venäjän välisen dialogin selvää vähenemistä, Nordström sanoo.

– Myös esimerkiksi rikosoikeudellinen yhteistyö Euroopan ja Venäjän välillä tapahtuu lähes kokonaan neuvoston kautta, joten se vaikeutuisi merkittävästi.

Venäjän kansalaisille ja kansalaisjärjestöille ero olisi vielä paljon kovempi isku.

Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelle kohdistetuista yli 50 000 valituksesta noin 20 prosenttia oli viime vuonna peräisin Venäjän kansalaisilta.

Monen valituksen seurauksena Venäjä on joutunut maksamaan vastahakoisesti korvauksia esimerkiksi opposition ja seksuaalivähemmistöjen oikeuksia ajaville aktivisteille tai väärin kohdelluille vangeille.

Euroopan neuvosto

47 maan järjestö

Euroopan neuvosto on vuonna 1949 perustettu hallitustenvälinen yhteistyö- ja ihmisoikeusjärjestö.

Se ei kuulu EU:hun, mutta se sekoitetaan usein Eurooppa-neuvostoon eli EU:n huippukokoukseen.

Siihen kuuluvat lähes kaikki Euroopan maat ja muutamia Euroopan ulkopuolisia valtioita. Suomi liittyi vuonna 1989.

Se tunnetaan etenkin Euroopan ihmisoikeussopimuksesta ja -tuomioistuimesta.

200 sopimusta

Euroopan neuvosto ei säädä lakeja kuten EU, mutta sen jäsenmaat ovat solmineet lähes 200 kansainvälistä sopimusta esimerkiksi vähemmistöjen oikeuksista ja naisiin kohdistuvan väkivallan torjunnasta.

EU:n käyttämä tähtilippu on alun perin ollut Euroopan neuvoston lippu.

Järjestön budjetti on vajaa 440 miljoonaa. Yhtä kansalaista kohti se on alle euron.