Ruotsissa asuntojen hintojen vuosia jatkunut voimakas nousu päättyi viime vuoden loppupuolella, mutta hinnat ovat yhä historiallisesti katsoen korkealla tasolla suhteutettuna kotitalouksien tulokehitykseen. Näin arvioi vanhempi ekonomisti Hanna Putkuri Suomen Pankista.
Viime vuoden syksyllä Ruotsissa nähty markkinoiden "korjausliike" söi asuntojen hinnoista lyhyen ajan sisällä kymmenen prosenttia, paikoin jopa selvästi enemmän. Silti hinnat ovat yhä korkealla vuosikymmenen alkuun verrattuna.
– Suomalaisin silmin tai eurooppalaisilla vertailukelpoisilla mittareilla Ruotsin asuntojen hinnat ovat edelleen turhan korkeat, sanoo pääekonomisti Juhana Brotherus asuntolainaluotottaja Hyposta.
Ruotsissa spekuloitiin pitkään, voisiko hintojen voimakas nousu kieliä asuntokuplasta. Vaikka hinnat ehtivät karata pilviin, ei mahalaskua ole ainakaan toistaiseksi nähty.
– Asuntomarkkinatilanne on siinä mielessä vakautunut, että se (hintojen lasku) oli tällainen korjausliike eikä mikään romahdus, Brotherus sanoo.
Velkaisista kotitalouksista huolta
Asiantuntijoiden mukaan on vaikea sanoa, miten hinnat jatkossa kehittyvät. Tähän voi vaikuttaa esimerkiksi se, hyytyykö asuntorakentaminen lähitulevaisuudessa. Huolta on herättänyt myös kotitalouksien voimakas velkaantuminen.
– Velkaantuneisuus on riski talouskehityksen kannalta, ja se ei ole mihinkään poistunut, Putkuri arvioi.
Niin Euroopan keskuspankki EKP kuin Ruotsinkin keskuspankki ovat ennakoineet, että edessä on lähitulevaisuudessa koronnostoja. Korkojen nousu vaikuttaisi myös asuntovelallisiin.
– Ruotsissa suurin osa asuntolainoista on vaihtuvakorkoisia. Korkojen nousu kasvattaisi velanhoitorasitusta, mikä voisi olla pois kulutuksesta ja säästämisestä, Putkuri arvioi.
Jos Ruotsin talous alkaisi tällaisessa tilanteessa yskiä, voisi sillä olla vaikutuksia myös Suomeen, koska Ruotsi on tärkeä kauppakumppani.
Lainanlyhennyksiin ryhdikkyyttä
Ruotsi on tullut vuosien varrella tunnetuksi lepsusta lainanlyhennyskulttuuristaan. Viime vuosina ruotsalaisviranomaiset ovat kuitenkin kiristäneet muun muassa lainojen lyhennysehtoja, mikä on saattanut osaltaan hillitä hintakehitystä.
– Ruotsissa voimaan tullut uusi tiukempi asuntolainasääntely on vienyt ehkä pahimpia ilmoja pallosta, mutta ei ole romahduttanut asuntomarkkinoita eikä johtanut asuntorakentamisen loppumiseen tai koko kansantalouden kääntymiseen taantumaan, Brotherus arvioi.
Hänen mukaansa myös suomalaisessa lainakulttuurissa on näkynyt hiukan lipsumista, mutta hän arvioi tilanteen silti Ruotsia paremmaksi.
– Suomessa on pidetty kiinni jämptistä lyhennyskulttuurista, joka on edesauttanut sitä, että kotitaloudet eivät ole niin velkaantuneita kuin Ruotsissa.