Sotilaallista puolustuskykyään jälleenrakentava Ruotsi on ryhtymässä samaan urakkaan myös siviilipuolella. Kotirintaman kestokykyä ylläpitäviä rakenteita on purettu tai ne ovat vanhentuneet, ilmenee puolueiden yhteistyönä Ruotsin hallitukselle tehdystä selvityksestä.
– Valmiuden korottamista ja sotaa varten tehty suunnittelu päättyi kaikessa oleellisessa 2000-luvun alussa, keskiviikkona julkistettu Vastustuskyky-selvitys toteaa.
Tarve kurssinmuutokselle on selvä: Selvityksen mukaan sotilaallista hyökkäystä Ruotsia vastaan ei voi enää pitää poissuljettuna. Sotaan ajautumisen ohella suuri konflikti voi myös alkaa hyökkäyksellä Ruotsiin, jolloin hyökkääjän tavoitteena olisi käyttää osaa maasta joko omiin tarkoituksiinsa tai estää vastustajaa tekemästä niin.
– Kansalaiset ja päätöksentekijät täytyy saada tietoisiksi siitä, mitä vaatimuksia sota asettaa. Kriisitietoisuutta täytyy täydentää sotatietoisuudella, selvityksessä perustellaan.
Selvitysryhmä arvioi, että mahdollisesta kansainvälisestä avusta päättäminen ja sen saaminen Ruotsiin kestää aikansa. Kokonaismaanpuolustuksen suunnittelun lähtökohdaksi pitäisi sen vuoksi ottaa, että Ruotsin on kestettävä "vakavia yhteiskunnan toiminnallisia häiriöitä sekä sotaa kolmen kuukauden ajan".
Yksityisille kansalaisille selvitys sälyttää velvollisuuden valmistautua siten, että he voisivat huolehtia itsestään ilman viranomaisia viikon ajan. Näin siksi, että yhteiskunnan poikkeustilaan siirtymiselle jäisi aikaa ja mahdollinen apu voitaisiin kanavoida niille, jotka eivät selviä omin päin.
Yhteistyötä Suomen ja Norjan kanssa
Valmiuden uudistamistarpeet liittyvät myös maailman muuttumiseen. Kaiken läpäissyt digitalisaatio ja riippuvuus tietoverkoista on lisännyt yhteiskunnan haavoittuvuutta. Tietojärjestelmät tarvitsevat sähköä, jonka keskitetty tuotanto ja siirto Ruotsissa on altis hyökkäyksille.
Selvitys kyseenalaistaa Ruotsin sairaanhoitojärjestelmän kyvyn selvitä sotilaallisen konfliktin tuhansien uhrien hoidosta. Poliisin resurssit eivät riitä kriisitilanteessa, vaan avuksi tarvitaan 3 000 hengen vahvuinen täydennysjoukko. Lisäksi kaikki ruotsalaiset eivät mahdu nykyisiin väestönsuojiin.
Kansalaisten maanpuolustustahdon varmistamiseksi ryhmä selvityttäisi, tarvitaanko Ruotsiin erityinen psykologisen puolustuksen viranomainen.
– Haluan korostaa, että ehdotuksemme merkitsevät yhteiskuntauudistusta. Sota tuo mukanaan valtavia koettelemuksia siviiliväestölle, sanoi selvitysryhmää johtanut entinen puolustusministeri Björn von Sydow .
Ruotsin kannattaisi selvityksen mukaan kehittää siviilipuolustuksen yhteistyötä naapurimaiden kanssa. Suomen kanssa Ruotsi voisi muun muassa selvittää huoltovarmuuden varmistamista.