Ajatellessani Barcelonaa mieleeni tulevat jälkiruoaksi syömäni taivaalliset uuniomenat – eivät Gaudín kuuluisat rakennukset, joiden vuoksi kaupunkiin matkustin.
Suomessa voin ajaa sata kilometriä saadakseni hyvää leipää. Otan matkustaessani aina etukäteen selvää paikallisista ruokaerikoisuuksista, kahviloista ja ravintoloista. Paikan päällä kierrän ruokakaupat, leipomot, torit ja kauppahallit.
Suhteeni ruokaan on intohimoinen. Olen ruokamatkailija, jolle ruoka on matkoilla keskeisellä sijalla, jopa matkan pääsyy.