Parikymmentä kilometriä ei Pohjois-Lapin mittakaavassa ole työmatka eikä mikään. Marjo ja Tero Paltto taittavat sen joka päivä Utsjoen Karigasniemeltä naapurikylään, Norjan puolella sijaitsevalle Karasjoelle.
Paltot asuvat Suomessa, mutta koska pohjoisessa Suomessa töitä on vaikea saada, he työskentelevät Norjassa. Palkkakin on parempi, jopa sellaiselle, jolla ei ole alan koulutusta, kuten Marjo Paltolla. Hän on koulutukseltaan merkonomi ja työskentelee Karasjoen Essolla. Tero Paltto on kokki ja työskentelee ravintolassa.
Runsaat tuhat pohjoissuomalaista käy päivittäin töissä Ruotsissa tai Norjassa, arvioidaan Pohjois-Suomen verotoimistosta. Esimerkiksi Tornion tuntumassa rajan yli käydään molemmin puolin, sekä Suomesta Ruotsiin että Ruotsista Suomeen.
Pohjois-Lapissa Norja on elintärkeä naapuri. 1 200 asukkaan Utsjoen kunta on arvioinut, että sen asukkaista yhteensä noin 50 käy töissä Norjassa. Utsjoen suurimmat kylät, keskustaajama, Karigasniemi ja Nuorgam, sijaitsevat kaikki Norjan rajalla.
Palttojen mielestä arvio Norjassa työskentelevistä on alakanttiin. Heille tulee muutaman sadan asukkaan Karigasniemen kylästä mieleen välittömästi ainakin kaksikymmentä ihmistä, jotka hankkivat elantonsa Norjassa.
–Ilman meitä Utsjoen kunta kuolisi, Marjo Paltto sanoo.
Ongelmat alkavat, kun sairastut
Utsjoen kunta on oivaltanut, miten tärkeitä rajatyöntekijät sille ovat. He maksavat kuntaan veronsa, ja kunnassa kirjoilla olevista henkilöistä kunta saa valtionosuuksia.
Paltotkin maksavat veronsa Suomeen, mutta työntekijäkulunsa, kuten eläkemaksunsa Norjaan. Tulevaisuudessa he saavat eläkkeensä Norjasta, mutta sosiaali- ja terveyspalvelut maksaa Suomi. He haluavat asua Suomessa muun muassa siksi, että Siiri-tytär saa käydä täällä päivähoidossa ja tulevaisuudessa koulussa.
Veroprosenttia pitää tarkkailla esimerkiksi siksi, että kruunun kurssi voi heitellä.
Järjestelmä kuulostaa byrokraattiselta, mutta kaikki on sujunut hyvin, Paltot sanovat.
–Mutta kannattaa pysyä terveenä. Kun sairastut, ongelmat alkavat, Tero Paltto sanoo.
Hän mursi taannoin solisluunsa, mikä aiheutti hämmennystä siitä, kenen tulee maksaa sairauspäiväraha: Suomen Kelan vai Norjan Navin. Tilanne ratkesi lopullisesti useiden vaiheiden jälkeen vasta kaksi vuotta myöhemmin.
Rajatyöntekijät joutuvatkin usein ongelmatilanteisiin juuri sosiaalietuuksien kanssa. Tilanne on hiukan erilainen riippuen siitä, onko työntekijä töissä julkisella vai yksityisellä sektorilla.
Hankaluuksiin on havahduttu
Monet ovat leipääntyneitä tilanteeseen, jossa verotus ja sosiaalietuuksien järjestäminen syövät aikaa ja hermoja, arvioi Utsjoen kunta taannoisessa selvityksessään. Utsjoki pelkää, että moni haluaa muuttaa byrokratiaa pakoon Norjaan.
Paltot suhtautuvat rajatyöntekijöiden haasteisiin viileästi: pitää osata ennakoida ja selvittää, tarvittaessa soitella suoraan Osloon pääkonttoreihin.
Myös verottaja on havahtunut siihen, että rajatyöntekijöille on toisinaan epäselvää, mikä valtio maksaa mitäkin. Se julkaisi hiljattain rajatyöntekijöille tehdyn vero-oppaan. Lisäksi muun muassa Pohjois-Kalotin rajaneuvonta opastaa rajatyöntekijöitä ongelmatilanteissa.
Ylä-Lapissa norja on tärkeämpi kieli kuin ruotsi
Koska Norja on Ylä-Lapissa tärkein naapurimaa, norjan kielestä voi olla alueella asuville monenlaista hyötyä. Suomalaisten rajakylien asiakaspalveluammateissa kielitaitoa edellytetään, koska asiakkaista jopa suurin osa tulee Norjasta. Vastaavasti moni käy Suomesta töissä Norjassa.
Karasjoen Essolla työskentelevä utsjokelainen Marjo Paltto hallitsi vanhastaan ruotsin kielen hyvin, ja norjaa hän on oppinut työn ohessa.
Hänen puolisonsa, kokki Tero Paltto puolestaan puhuu karasjokelaisella työpaikallaan äidinkieltään, rajat ylittävää pohjoissaamea. Karasjoki on identiteetiltään vahvasti saamelainen kunta, kuten Utsjokikin.
Kielen oppii töissä
Osastonhoitaja Kati Kannisto pohjoisnorjalaisesta Tanan kunnasta sanoo, että uusia työntekijöitä rekrytoitaessa katsotaan, pystyvätkö he kommunikoimaan norjaksi tai ruotsiksi siten, että molemmat osapuolet ymmärtävät toisiaan. Kielitaidon ei siis tarvitse olla täydellinen.
–Hyvällä kouluruotsilla pääsee alkuun, Kannisto sanoo. Ruotsinkieliset sanat alkavat kääntyä norjankielisiksi ajan myötä, ja työssä tarvittavan erikoissanaston oppii matkan varrella. Tanan kunta järjestää uusille työntekijöille kielikursseja.
Saamen kielen taito katsotaan Tanan terveyskeskuksessa erityisansioksi.