Kaupunkikeskustojen elinvoiman uusin mittaus tuotti yllätyksen: luvuissa näkyy melkoista pudotusta. Talouden noususuhdanteesta huolimatta elinvoimaluvut hiipuivat vuoden aikana keskimäärin liki kahdeksan prosenttia.
Elävät Kaupunkikeskustat -yhdistyksen elinvoimamittaukseen osallistui 39 kaupunkia. Seurantatietoja kerättiin 31 kaupungista, joista vain muutama ylsi täpärästi plussalle. Näihin kuuluivat Loimaa, Vantaan Tikkurila ja Rovaniemi, jonka keskustaa vilkastutti kansainvälinen matkailu.
– Rovaniemen kaupungin tavoite on ollut elävöittää ja tiivistää kaupungin ydinkeskustan aluetta. Hienoa, että tavoite on edennyt käytännössä. Keskustan elävöityminen on hyvä asia niin kaupunkilaisten kuin meidän vieraittemmekin kannalta. Elävä kaupunkikeskusta lisää Rovaniemen vetovoimaisuutta asuinkuntana, kommentoi Rovaniemen kaupunginjohtaja Esko Lotvonen kaupungin tiedotteessa.
Keskusta on sitä elinvoimaisempi, mitä enemmän siellä on lauantaina auki olevia liikeyrityksiä ja mitä vähemmän liiketiloja on tyhjillään. Tuloksia suhteutetaan kaupungin asukaslukuun.
Eniten elinvoimaluvut tippuivat Kemissä, Tornio-Haaparannassa ja Porissa. Seuraavina putoajien listalla tulivat muun muassa Savonlinna, Kokkola, Riihimäki, Mikkeli ja Tampere, kertoo yhdistyksen perjantaina julkaisema selvitys.
Helsingin keskustan elinvoimaluku laski pari prosenttia ja tyhjiä liiketiloja tuli hieman lisää. Silti tyhjiä tiloja on vähän, vain 5,5 prosenttia. Lähelle yltävät Kuopio ja Porvoo.
– Tilanne on siinä mielessä uusi ja erikoinen, että lähes kaikilla keskustoilla elinvoima näyttää laskeneen. Kunnollista kasvua ei ole missään, mutta joillakin pysyy nenä pinnan yläpuolella, kertoo mittauksia tehnyt elinvoima-asiantuntija Martti Wilhelms.
Kilpailijat haalivat asiakkaita
Tulosten perusteella varsinkin kaupat vähenevät keskustoissa ja tilalle tulee vain arkisin toimivia yrityksiä ja toimistoja. Myös tyhjien liiketilojen määrä on lisääntynyt. Sen sijaan ravintolat ovat pitäneet pintansa kauppoihin verrattuna.
Wilhelms arvioi, että verkkokauppa syö kivijalkakaupan kannattavuutta. Lisäksi moni suuntaa ostoksille keskustojen ulkopuolelle kauppakeskuksiin.
Kaupan liiton selvityksen mukaan marketit valtaavat myös vaatetuksen markkinoita. Tänä vuonna kolmasosa kuluttajista käy vaate- ja kenkäostoksilla Prismassa ja neljäsosa Tokmannissa ja K-Citymarketissa.
– Keskustoissa kuitenkin käydään viihtymässä palveluiden ääressä. Pitää muistaa, että niistä löytyy paljon kaupallisia palveluita, esimerkiksi parturi-kampaamoita ja kauneushoitoloita, Wilhelms sanoo.
Keskustojen mylläys koettelee Tamperetta ja Turkua
Tampereella ja Turussa elinvoiman heikkenemiseen vaikuttivat todennäköisesti osaltaan keskustojen isot rakennushankkeet. Turussa toriparkin rakentaminen alkoi näkyä mittauksissa joulun jälkeen.
Tampereella ratikkatyömaa on tukkinut pääväylä Hämeenkatua jo yli vuoden ajan. Tyhjien liiketilojen määrä pomppasi vuoden aikana kaksinkertaiseksi runsaaseen kymmeneen prosenttiin.
Hankekehityspäällikkö Minna Seppänen Tampereen Viiden tähden keskusta -kehitysohjelmasta huomauttaa, että edellisen mittauksen hyvää liiketilojen käyttöastetta nosti valtaisan Ratinan kauppakeskuksen valmistuminen. Sen jälkeen on palattu normaalitasolle, kun Ratinaan siirtyneitä yrityksiä on lopettanut vanhoissa liiketiloissa.
– Tyhjiä liiketiloja varmastikin palautuu käyttöön, mutta se vie aikansa. Meillä on kuitenkin vahvasti kehittyvä keskusta, joka puhkeaa kukkaansa raitiotien valmistuttua vuonna 2021, Seppänen arvioi.
Tampereella on hyvä keskustan tiiviysluku eli kauppojen ja ravintoloiden määrä suhteessa pinta-alaan, kuten muissakin isoissa kaupungeissa. Seppäsen mukaan keskustaa voikin ajatella isona ostoskeskuksena, jolla on vetovoimatekijöinä myös runsaasti tapahtumia, kahviloita ja ravintoloita.