Rovaniemi on Suomessa yksi harvoista paikkakunnista, joissa asuu enemmän nuoria naisia kuin nuoria miehiä. Viime vuoden lopussa Rovaniemellä asui sataa 20–29-vuotiasta miestä kohti 109 samanikäistä naista.
Aluekehittämisen konsulttitoimiston MDI:n mukaan naisvoittoisia kuntia on 20–29-vuotiaiden ikäryhmässä koko maassa vain kymmenen. MDI:n listaus perustuu viime tammikuun ennakkotietoihin.
MDI:n mukaan eniten nuoria naisia suhteessa nuorten miesten määrään oli Helsingissä, missä asui 116 nuorta naista sataa miestä kohden.
Kakkosena tilastossa on Kannonkoski (114/100) ja kolmantena Rovaniemi (109/100). Lapista kymmenen kunnan joukossa on Rovaniemen lisäksi Kittilä (101/100).
Rovaniemellä naisten enemmistö kohdentuu 20–24-vuotiaisiin. Tämän ikäisiä naisia asui Rovaniemellä viime vuoden lopussa 2 663 ja miehiä 2 252.
Seuraavassa ikäryhmässä eli 25–29-vuotiaissa naisia ja miehiä oli Rovaniemellä lähes saman verran. 30–39-vuotiaiden ikäryhmässä suhdeluku kääntyykin jo miesten hyväksi.
Nuorten naisten merkitys on noussut viime aikoina esille puhuttaessa kuntien elinvoimasta ja väestökehityksestä.
Muun muassa MDI:n kaupunkipolitiikan neuvonantaja Eero Holstila tuo esiin blogissaan, että monessa teollisuusvetoisessa kaupungissa väestönkehitys junnaa paikoillaan, koska niissä asuu nuoria naisia paljon vähemmän kuin nuoria miehiä. Esimerkiksi Äänekoskella nuoria naisia asui viime vuoden lopussa vain 73 sataa miestä kohti.
Holstila kirjoittaa, että tulevaisuuden palveluyhteiskunnassa nuoret naiset ratkaisevat aluekehityksen suunnan asuinpaikan valinnoillaan.
Rovaniemellä nuorten naisten enemmistö ei ole uusi ilmiö. Tilastokeskuksen väestötilastoista selviää, että suhdeluku kääntyi Rovaniemellä naisvoittoiseksi jo 2000-luvun alussa. Naisten määrällinen ja suhteellinen enemmistö on kuitenkin vuosien mittaan kasvanut.
Rovaniemen elinvoimajohtaja Jukka Kujala sanoo, että nuorten naisten määrällä on jonkinlaista merkitystä kunnan elinvoiman kannalta, mutta liian raflaavia johtopäätöksiä siitä ei kannata vetää.
– Elinvoima muodostuu monesta tekijästä, ja väestörakenne on niistä vain yksi. Totta kai on syntyvyyden kannalta olennaista, että paikkakunnalla asuu sekä nuoria naisia että nuoria miehiä.
Nuorten naisten määrästä huolimatta syntyvyys on laskenut myös Rovaniemellä, mutta ei aivan yhtä paljon kuin Suomessa keskimäärin. Syntyneiden lasten määrä on 2010-luvulla vähentynyt Rovaniemellä noin 17 prosenttia ja koko maassa noin 22 prosenttia.
Kujala uskoo, että nuorten naisten määrää Rovaniemellä selittää paljolti se, että Rovaniemi on korkeakoulukaupunki. Lapin yliopiston opiskelijoista noin 70 prosenttia on naisia, mikä luultavasti näkyy väestötilastoissa, vaikka vain osa opiskelijoista on kirjoilla Rovaniemellä.
– Opiskelijoiden kohdalla Rovaniemen pitäisi lisätä pitovoimaa. Pitäisi löytää keinoja, miten saisimme tämän nuoren, koulutetun joukon jäämään Rovaniemelle myös valmistumisen jälkeen, Kujala sanoo.
Nuorten naisten määrä kertonee jotain myös Rovaniemen elinkeinorakenteesta. Matkailulla ja kaupalla menee Rovaniemellä hyvin, ja perinteisesti ne työllistävät paljon naisia.
– Rovaniemen elinvoiman kannalta olisikin tärkeää vahvistaa myös sellaisia aloja, jotka ovat perinteisesti miesvaltaisia. Vilkas rakentaminen tietysti työllistää miehiä jo nyt, mutta uusia mahdollisuuksia pitäisi etsiä esimerkiksi teollisuuden, logistiikan ja varastoinnin aloilta.
