Rovaniemen kaupungin viime vuoden tilinpäätös on 22,1 miljoonaa euroa alijäämäinen. Syynä oli muun muassa erikoissairaanhoidon kulujen merkittävä kasvu ja verotulojen suunniteltua pienempi kertymä.
Verotulot laskivat noin 3,5 miljoonalla eurolla vuoteen 2017 verrattuna. Verotulot vähenivät koko maassa kilpailukykysopimuksen, verojärjestelmän vaikutusten ja ennätyssuurten ennakonpalautusten vuoksi. Rovaniemellä kunnallisverojen pohjana olevat tulot kasvoivat 2,9 prosenttia. Se ei kuitenkaan riittänyt kattamaan valtakunnallisista ratkaisuista syntynyttä vajetta verotuloissa.
Toinen viime vuoden tilinpäätöstä olennaisesti heikentävä tekijä oli erikoissairaanhoidon 11,5 prosentin eli 10,3 miljoonan euron kasvu edellisvuoteen verrattuna. Kaupungin muut nettomenot kasvoivat 4,9 prosenttia.
Napapiirin Energia ja Vesi oy teki suurimman voiton
Koko kaupunkikonserni jäi 3,7 miljoonaa euroa miinukselle. Rovaniemi-konserni koostuu 29 yhteisöstä. Merkittävimmät tytäryhtiöt hoitivat kaupungin tiedotteen mukaan velvoitteensa pääosin valtuuston asettamien tavoitteiden mukaisesti.
Napapiirin Energia ja Vesi oy teki suurimman voiton, 8,2 miljoonaa euroa. Kuntayhtymien parhaasta tuloksesta vastasi Ounastähti Kehittämiskuntayhtymä, jonka tulos oli 4,3 miljoonaa euroa. Tulokseen kirjautui vuodenvaihteeseen sattunut osake- ja korkorahastojen kurssien voimakas lasku, joka näkyi muun muassa kylien kehittämissäätiön alijäämänä. Tilanne korjautui heti vuodenvaihteen jälkeen.
Konsernitaseen kumulatiivinen ylijäämä oli viime vuoden lopussa 122,2 miljoonaa euroa. Rovaniemi-konsernin nettomenot olivat 321,5 miljoonaa euroa. Toimintakuluista katettiin toimintatuotoilla 40,8 prosenttia. Vuosikatetta kertyi 37,7 miljoonaa euroa. Sillä voitiin kattaa 90,1 prosenttia poistoista ja vain noin 40 prosenttia investointimenoista.
Konsernin lainakanta kasvoi 41,4 miljoonaa euroa ja oli tilinpäätöksessä yhteensä 268,7 miljoonaa euroa, eli 4 268 euroa asukasta kohti.
Arvioiden mukaan kuntien talous heikkenee edelleen kuluvana vuonna. Menoja kasvattavat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutarpeen kasvun lisäksi kunta-alan palkankorotukset ja kilpailukykysopimuksen lomarahaleikkauksen päättyminen. Myös investointimenot pysyvät korkealla.
