”Kuka muistaa, mikä on perhosote?” liikunnanopettaja Kati Ridanpään ääni raikaa Ounasvaaran lukion liikuntasalissa.
Elle Salminen , 17, nostaa kämmenensä olkapäiden tasalle. Elmeri Sillman , 18, asettuu tanssiparinsa taakse ja tarttuu tämän käsiin.
Cicapon ensimmäiset tahdit virtaavat liikuntasaliin. Salminen ja Sillman sekä vajaa viitisenkymmentä muuta tanssiparia astelevat kävelytanssin pyörteisiin.
Harjoituksissa säestys tulee CD-levyltä, mutta perjantai-illan vanhojen tansseissa lukiolaiset pyörähtelevät livemusiikin tahtiin. Lappi Areenan täyttää Lapin sotilassoittokunnan musiikki ja muutamaa tanssia tahdittaa musiikkimajuri Juha Ketolan laulu. Ohjelman päätteeksi soittokunta säestää puolen tunnin mittaisia yleisötansseja.
Suunnitelmissa on myös koota vanhojentanssilevy yhteistyössä syntyneistä sovituksista, sillä niiden eteen on tehty iso työ. Ridanpää ja Ketola ovat soitelleet toisilleen satoja kertoja, kun ovat koettaneet sovittaa kappaleiden tempoa sopiviksi.
Sotilassoittokunta on mukana tansseissa Suomen satavuotissynttäreiden kunniaksi. Valtioneuvosto on hyväksynyt ne viralliseksi Suomi 100 -juhlatapahtumaksi ja käyttöön saatiin juhlavuoden logo. Tanssit tukevat Ridanpään mukaan juhlavuoden yhdessä-teemaa.
”Meillä on tänä vuonna Rovaniemellä Suomen parhaat vanhojen tanssit”, Ridanpää hehkuttaa.
”Sotilassoittokunnan lisäksi meillä on vaikeat koreografiat ja tasokkaat tanssit.”
Illan tansseissa pyörähtelevät Ounasvaaran lukiolaisten lisäksi Lyseonpuiston oppilaat. Kaikkiaan tanssijoita on noin 350. Vanhojen tansseihin osallistuvat perinteisesti lukion toisen vuoden oppilaat.
Ounasvaaran vanhat eivät ole ainakaan Ridanpään aikana askeltaneet vanhojen päivänä livemusiikin tahtiin, mutta lyseolaisten päivätansseja on ennen säestänyt lukion oma bändi.
Elle Salminen on pienestä pitäen odottanut päiväänsä prinsessana.
”On se kiva, kun tanssit ovat tavallista prameammat”, hän miettii.
”Voi muistella sitten myöhemmin, että oli tanssimassa, kun Suomella pyörähti pyöreä luku tauluun”, Elmeri Sillman lisää.
Hän pääsee Salmisen mukana vanhojen tansseihin, vaikka jättikin ammattilukion opinnot kesken ja keskittyy nyt ammattikoulun lentokoneasentajan opintoihin.
Ounasvaaran vanhat esittävät tänä vuonna myös kutsuvierastanssit Lappi Areenalla, eivätkä koulun salissa kuten aiempina vuosina. Paikalle mahtuu aiempaa enemmän vieraita kuten vanhempia, isovanhempia, veteraaneja, koululaisia ja päiväkotilaisia.
”On kiva, kun on tilaa ja mahtuu enemmän porukkaa katsomaan. Ennen on ollut ahdasta tanssiakin”, Sillman toteaa.
Lukiolaiset eivät enää olisi mahtuneet tanssimaan koulun salissa. Tanssiparien määrä lähes kaksinkertaistui, kun Ounasvaaran lukio ja ammattilukio yhdistyivät. Ammattilukion nelisenkymmentä paria tosin treenaa tilasyistä erillään Porokadulla.
Cicapon jälkeen lukion liikuntasaliin valuvat hitaan valssin tahdit. Nuotiotunnelmaa -valssin koreografia on todella vaativa, Kati Ridanpää kertoo. Pitää varmaan harjoitella joidenkin kanssa kymmeneen illalla, liikunnanopettaja miettii.
Alun perin haastetta oli vieläkin enemmän, ja koreografi Pasi Tapion piti helpottaa askelia.
Revontulitanssijoiden ohjaajan suunnittelemat kuviot nähdään tansseissa ensimmäistä kertaa tänä vuonna. Mukana on muitakin uusia koreografioita. Rovaniemeläinen tanssinopettaja Tommi Semeri suunnitteli askelkuviot Pärlemourin Menuettiin ja lahtelainen Saara Tuikkala Lapin tangoon .
Elle Salmisen ja Elmeri Sillmanin mielestä tanssiaskeleet eivät ole olleet kovin vaikeita. Salmista saattaa helpottaa se, että hän harrastaa tanssimista. Toisaalta hän ei ole koskaan ennen kokeillut paritansseja.
Tanssit ovat olleet melko helppoja myös Johanna Saukkoriipin , 17, ja Niko Torvisen , 16, mielestä. Heillä ei ole tanssitaustaa.
”Nuotiotunnelmaa-valssi oli aluksi melko vaikea, koska siinä on niin monta osaa. Loppujen lopuksi se ei kuitenkaan ollut niin vaikea”, Saukkoriipi pohtii.
