Kaupunginvaltuutetut ovat pääosin tyytyväisiä viime syksynä solmittuun Rovaniemen ensimmäiseen valtuustosopimukseen, selviää Uusi Rovaniemi -lehden tekemästä kyselystä. Valtuutettujen mielestä sopimus on lisännyt valtuustoryhmien välistä yhteistyötä ja selkeyttänyt päätöksentekoa.
"Sopimus on linjannut prioriteetit jo etukäteen, joten kaikille on selvää, mitä tehdään missäkin järjestyksessä", kiteyttää keskustan valtuustoryhmän puheenjohtaja Susanna Junttila .
Valtuustosopimuksen allekirjoittivat vuosi sitten kaikki kahdeksan valtuustoryhmää. Sopimuksessa on linjattu, millä tavalla Rovaniemeä kehitetään valtuustokaudella 2017–2020. Konkreettisinta sopimuksessa on listaus siitä, mitä investointeja tehdään ja mikä on niiden aikataulu.
Sopimus ei ole juridinen asiakirja, vaan päättäjien ja virkamiesten työväline.
Uusi Rovaniemi kysyi kaupunginvaltuutetuilta, onko valtuustosopimuksesta ollut hyötyä ja millaisia vaikutuksia sillä on ollut. Kyselyyn vastasi 26 valtuutettua eli noin puolet 51 valtuutetusta.
Vastaajista 21 pitää valtuustosopimusta hyödyllisenä. He pitävät hyvänä, että sopimus on tiivistänyt valtuustoryhmien välistä yhteistyötä.
"Nokittelu on jäänyt pois kokoustyöskentelystä. Samansuuntainen kehitys on säteillyt myös muiden toimielimien työskentelyyn", kertoo Jaakko Huttunen (vas.)
"Valtuustosopimuksen neuvottelu oli prosessi, jossa puolueiden päättäjien keskinäistä luottamusta tiivistettiin, ja se on näkynyt kaikessa päätöksenteossa", Mikkel Näkkäläjärvi (sd.) sanoo.
Myös Riku Tapio (kesk.) kiittää yhteistyön parantuneen, mutta löytää myös kritiikin aihetta.
"Kielteistä on sopimuksen myötä tullut hyssyttely. Siinä katoaa politiikan sisältö, eli vaihtoehtoinen tarkastelu puuttuu."
Sopimuksen sisällöstä valtuutetut kiittävät etenkin investointiohjelmaa, jossa puolueet sitoutuvat koulujen ja päiväkotien kunnostamiseen.
"Sopimuksen tärkein ja myönteisin vaikutus on se, että pystyimme yhteisesti kaikkien puolueiden kesken sopimaan palveluverkon kuntoon laittamisesta. Rovaniemen koulut ja päiväkodit ovat aivan liian pitkään olleet huonossa kunnossa", Sara Tuisku (kok.) sanoo.
Vain kolme vastaajaa suhtautuu valtuustosopimukseen täysin kielteisesti. Vesa Puurosen (vas.) mielestä sopimus on entisestään kaventanut kunnallista demokratiaa, sillä se sitoo valtuustoryhmien kannanmuodostusta etukäteen. Päätöksiä ei enää tarvitse pohtia tai perustella, kun ne on kirjattu sopimukseen.
Valtuustosopimusta ollaan parhaillaan päivittämässä. Valtuustoryhmät ovat saaneet esittää muutostoiveita, joista ryhmien puheenjohtajat kokoontuivat keskustelemaan maanantaina kaupunginhallituksen puheenjohtajan Liisa Ansalan (kesk.) johdolla. Ansalan mukaan päivitystyö pyritään saamaan valmiiksi jo ensi viikolla.
Myös Uusi Rovaniemi kysyi valtuutetuilta, miten valtuustosopimusta pitäisi päivittää. Yksittäisenä asiana useammastakin vastauksesta nousee esille Ounasvaaran uimahalli-investointi.
Muun muassa Timo Tolonen (ps.), Sisko Koskiniemi (sd.), Aatos Nätynki (vas.) ja Anja Joensuu (kesk.) sanovat, että uimahallin rakentamisen ajankohta pitää arvioida uudelleen. Nykyisessä valtuustosopimuksessa uuden uimahallin rakentaminen on ajoitettu alkavaksi vuonna 2020.
Useassa vastauksessa mainitaan myös kaupungin tilahallinta, joka on "erittäin sekavaa", kuten Päivi Alaoja (kok.) luonnehtii. Alaojan mielestä tilastrategia olisi mainio aihe valtuustosopimukseen. Myös Tilaliikelaitoksen rooli pitäisi määritellä valtuustosopimuksessa, Sara Tuisku sanoo.
Moni vastaaja muistuttaa myös valtuustosopimuksessa mainitusta hyvinvointisetelistä, joka on jäänyt unohduksiin.