Ro­va­nie­men val­tuus­to aikoo pitää ta­lous­ku­rin, "Kaikki kivet ja kannot on kään­net­tä­vä ennen ve­ron­ko­ro­tuk­siin ryh­ty­mis­tä"

Rovaniemen taloutta ei päästetä rapakuntoon ainakaan, jos maanantaina kokoontuneen kaupunginvaltuuston aikeet pannaan toimeksi.

Hyviä aikeita tuli jokaiselta valtuustoryhmältä, kun keskusteltiin viime vuoden tilinpäätöksestä, tarkastuslautakunnan arviointikertomuksesta ja tämän vuoden ensimmäisestä osavuosikatsauksesta, joka kertoo, miten hyvin menot ja tulot ovat noudattaneet talousarviota.

–Päätä ei enää voi laittaa pensaaseen. Meillä on liian raskas kulurakenne, huonokuntoisia kiinteistöjä ja palvelut eivät toimi saumattomasti, keskustan Maarit Simoska luetteli ryhmäpuheenvuorossaan.

Hän tosin huomautti, että osavuosikatsauksen tiedot ovat antaneet vähän harhaanjohtavan kuvan tämän vuoden taloudesta.

Menoja on verrattu viime vuoteen ja saatu lähes kymmenen prosentin kasvu.

–Toimialat ovat noudattaneet alkuvuonna tiukkaa menokuria. Ainoastaan erikoissairaanhoidon ylitykset ovat mittavia.

"Jakopolitiikan aika ohi"

Simoskan viesti oli kuitenkin, että jakopolitiikan aika on ohi ja tarvitaan päätöksiä.

Johanna Ojala-Niemeläkin (sd.) sanoi, että menosopeutuksia tarvitaan. Hän muistutti, että kaupungilla on investointeja jonossa jo 100–120 miljoonan euron arvosta.

–Hallintokuntien menotaloutta on seurattava ja investointeja on harkittava tarkoin. On selvää, ettei kaikkia investointeja voida toteuttaa samalla kertaa, vaan tarvitaan hyvää suunnitelmallisuutta ja vaiheistuksia.

Ojala-Niemelän mielestä kärkeen on pantava koulujen ja päiväkotien tilainvestoinnit. Niitäkin on pitkä jono, jonka lyhentämiseen uppoaa rahaa.

Veronnosto viimeiseksi

–Verojen korottaminen ei saa kuitenkaan olla mikään itseisarvo, joten kaikki kivet ja kannot on käännettävä ennen veronkorotuksiin ryhtymistä. Tarvitaan priorisointeja ja joudutaan tekemään arvovalintoja.

Esko-Juhani Tennilä (vas.) patisti kaupunkia laittamaan oman toimintansa kuntoon, jotta keskussairaalasta pystytään siirtämään potilaat, kun he eivät enää tarvitse erikoissairaanhoitoa.

"Ylitys on oma vika"

Erikoissairaanhoito on ylittänyt budjettinsa osittain sen takia, että on jouduttu maksamaan kallista keskussairaalahoitoa, kun omia paikkoja ei ole ollut.

Tennilä harmitteli, että budjettiylitys on yleisessä keskustelussa kääntynyt keskussairaalan viaksi, vaikka kaupunki on sen itse aiheuttanut.

Kokoomuksen Sara Tuisku kommentoi tarkastuslautakunnan ehdotuksia kaupunkikonsernin hajautetun taloushallinnon keskittämisestä ja konsernitalousarvion laatimisesta.

"Kokonaisuus hallintaan"

Niiden ajatus on, että koko konsernin eli kaupungin, sen tytäryhtiöiden ja kuntayhtymien talouskokonaisuus pysyy hallinnassa.

–Kokoomuksen ryhmä pitää yhteisen konsernitalousarvion laatimista tarpeellisena.

Kokoomus haluaa lisäksi, että taloushallinnon keskittäminen pannaan heti työn alle.

Myös Kalervo Björkbacka (ps.) tuki tarkastuslautakunnan esityksiä.

–Konsernijohtamisen tarkoituksena on saada kuntakonserniin kuuluvat yksiköt marssimaan tehokkaasti, samaan suuntaan ja oikeassa tahdissa.

Vihreiden Anna Suomalainen oli monen muun tapaan huolissaan siitä, että henkilökunnan sairauslomat lisääntyvät.

Sairauspäivien vuosittaiset kustannukset ovat nousseet kaksi miljoonaa euroa viiden viime vuoden aikana.

Sairastelun lisääntymistä ei Suomalaisen mielestä voi panna pelkästään sisäilmaongelmien syyksi, vaan taustalla on huonoa henkilöstöjohtamista.

–Kaupunki ei ole onnistunut siirtymään nykyaikaan, jossa luottamus, positiivinen johtaminen ja työntekijän omaan osaamiseen ja voimavaroihin tukeutuminen ovat avaintekijät onnistuneeseen työhön.