Ro­va­nie­men säästöt eivät koske kaikkia – kou­lu­tus­kun­ta­yh­ty­mä on rajattu ki­ris­tys­ten ul­ko­puo­lel­le

Koulutuslautakunnan puheenjohtaja Pertti Lakkala (kesk.) kysyy, miksi keskustelu säästöistä koskee vain osaa Rovaniemellä toimivia kouluja.

Kuva: Anssi Jokiranta

Rovaniemen kaupungin päättäjät etsivät kuumeisesti säästökohteita ja lisätienestejä, mutta yhteen rahanreikään ei ole kajottu. Rovaniemen koulutuskuntayhtymä on rajattu käytännössä muutoksen ulkopuolelle, vaikka kaupunki omistaa kuntayhtymästä 65 prosenttia.

Tätä ihmettelee kaupunginvaltuutettu ja koulutuslautakunnan puheenjohtaja Pertti Lakkala (kesk.). Lakkala on itse lehtorina töissä kuntayhtymässä.

Lakkala valottaa nykytilannetta vilkaisemalla peruutuspeiliin. Kuntayhtymä oli järkevä ratkaisu, kun sitä perustettiin. Laajimmillaan mukana oli toistakymmentä erilaisella omistajapohjalla toimivaa ammattikoulua sekä merkonomeja, teknikoita, insinöörejä ja sairaanhoitajia kouluttavia opistoja.

Oppilaitokset olivat joko yhden tai useamman kunnan tai valtion omistamia. Toimipisteitäkin oli kymmeniä.

– Rovaniemen ammatillisen koulutuskuntayhtymän perustaminen ja sen juridinen muoto oli sen ajan tilanteessa ainoa reaalinen vaihtoehto, Lakkala sanoo.

Kuntayhtymän perustamisen jälkeen olosuhteet ovat muuttuneet radikaalisti. Jäljellä on vain yksi ammattikoulu, jolla on kuusi toimintayksikköä neljällä paikkakunnalla. Ammattikorkeakoulu on irtautunut omaksi osakeyhtiöksi. Santasportia ollaan siirtämässä kaupungille.

Raskas rakenne

Nykyinen rakenne on hyvin raskas, koulutuskuntayhtymä on organisoitu niin kuin kunta. Lakkalan mielestä kannattaisi pohtia, olisivatko esimerkiksi osakeyhtiö tai isäntäkuntamalli parempia ratkaisuja. Kuntayhtymät ovat Suomessa ammattiopetuksessa vähemmistöä, osakeyhtiöt ja säätiöt ovat enemmistönä.

Lakkalan mielestä on perusteltua myös kysyä, voisiko koulutuskuntayhtymä olla osa Rovaniemen kaupunkikonsernia. Silloin iso osa niistä tehtävistä, joita kuntayhtymä hoitaa nyt itse, voitaisiin siirtää kaupunkikonsernin hoidettavaksi.

Tällaisia tehtäviä ovat muun muassa palkanlaskenta, atk, opiskelijaruokailut ja kiinteistöasiat.

– Ulkoistetaan konserniin niin paljon kuin mahdollista, Lakkala esittää.

Rovaniemen koulutuskuntayhtymän nykyisistä työntekijöistä vain vähän yli puolet toimii nyt opetustehtävissä. Jos tukitoimintoja siirrettäisiin kaupungin hoidettavaksi, Redu pystyisi keskittymään olennaiseen eli nuorten ja aikuisten opiskelijoiden opettamiseen ja ohjaamiseen.

Organisaatiosta tulisi huomattavasti nykyistä tuloshakuisempi ja ketterämpi.

Kysymys on myös isoista rahoista. Jos iso osa tukitoimista siirtyisi kaupungin hoidettavaksi, säästöt olisivat Lakkalan arvion mukaan pikemminkin miljoonaluokkaa kuin satojatuhansia euroja. Valtion tuen suuruuteen ei vaikuta se, miten koulutus on järjestetty.

– Vähentyneitä valtionosuuksia ei saa enää laittaa erillisen kuntayhtymän hallinnon pyörittämiseen, Lakkala sanoo.

Kun kaupunki etsii säästöjä, myös kuntayhtymiin uppoavat rahat kiinnostavat.

Kuva: Jussi Leinonen

Rahoitus muuttuu

Lakkala kertoi ajatuksestaan viime valtuuston kokouksessa, kun kuntapoliitikot yhdessä tuskailivat säästämisen vaikeutta. Isoa keskustelua Lakkalan avaus ei saanut aikaan.

Lakkala mielestä päättäjien kannattaa katsoa myös sitä, kuinka vahva vire Lapin ammattikorkeakoululla on ollut sen jälkeen, kun se irtautui kuntayhtymästä omalle tielleen.

Lakkala uskoo, että uudistaminen kiinnostaa myös muita kuntayhtymän jäsenkuntia, jos asiasta puhutaan avoimin mielin. Tällaiset uudistukset kaatuvat helposti siihen, että joku kokee menettävänsä jotakin tärkeää.

– Uskon tämän parantavan pienten kuntien asemaa, koska resursseja voidaan käyttää enemmän opetuksen järjestämiseen.

Uudistamaan patistaa myös muutos ammatillisessa koulutuksessa parin vuoden kuluttua. Nyt rahoitus perustuu lähes sataprosenttisesti opiskelijoiden läsnäoloon, mutta uudistuksen jälkeen läsnäolon lisäksi mukaan tulevat tulokset.

Tulevassa rahoituksessa otetaan huomioon muun muassa tutkintojen määrä ja opiskelijoiden sijoittuminen jatko-opintoihin ja töihin.

Rovaniemellä on parhaillaan meneillään selvitys, jossa pyritään kahden kaupungissa toimivan kansalaisopiston yhdistämiseen. Kaksi opistoa on jäänne ajalta ennen kuntaliitosta. Lakkala kannattaa oppilaitosten yhdistämistä, mutta korostaa Redun uudistamisen olevan huomattavasti isompi asia

"Kritiikki on tervetullutta"

Rovaniemen ammattikoulutuskuntayhtymä REDU:n hallituksen puheenjohtajalle, kaupunginvaltuutettu Sakke Rantalalle (kesk.) Lakkalan esittämä kritiikki on tervetullutta. Rantala sanoo olevansa joissakin asioissa Lakkalan kanssa samaa mieltä.

Kuntayhtymän rakenne on Rantalankin mukaan raskas ja sen uudistamista on tärkeä pohtia. Lakkalan esittämä kritiikki on tältä osin perusteltua.

Sitä Rantala ei tiedä, millä tavalla Lakkalan esittämät koulutuskuntayhtymän rakennemuutokset helpottaisivat kaupungin taloudenpitoa. Kuntayhtymän käyttämät eurot tulevat nyt useita eri teitä, mutta käytännössä aina valtion kukkarosta - ei jäsenkunnilta.

– Minun pitäisi perehtyä ensi Lakkalan esittämään malliin.

– Toiminnan uudelleenorganisointi on mahdollista ja säästöjen kohdentaminen opetukseen olisi toiminnan tehostamista, Rantala sanoo.

Rantala kertoo kuntayhtymän tekevän jo nyt yhteistyötä omistajakuntien kanssa esimerkiksi kiinteistöjen, työterveyden ja ruokahuollon kanssa. Tätä yhteistyötä voi olla tarkoituksenmukaista syventää.

Tukipalvelujen siirtäminen kaupungille voi kohdata ongelmia. Esimerkiksi it-palvelut koulutuskuntayhtymä hoitaa jo nyt yhdessä Lapin yliopiston ja ammattikorkeakoulun kanssa.

Myös lainsäädäntö voi tuoda esteitä. Ammattikorkeakouluja säätelevä laki edellyttää osakeyhtiön perustamista, mutta "Amis-laissa" sitä ei edellytetä. Yhtiöittäminen ei välttämättä törmää lakiin, mutta Rantalan mukaan tämä kaipaa selvittämistä.

Rantala myöntää, että yhtiöittäminen voisi mahdollistaa toiminnan tehostamisen, mutta se ei johtaisi tehostamiseen automaattisesti. Osakeyhtiöön siirtyminen muuttaisi myös sitä, mitkä asiat ovat julkisia. Osakeyhtiön ei tarvitse kertoa asioista samalla kuin kuntayhtymän.

Rantala korostaa, että muutoksessa tärkeintä on kiinnittää huomio perustehtävään eli koulutuksen järjestämiseen nuorille ja aikuisille.

– Järjestämismuodon muuttaminen on omistajien asia. Hallitus toimii nykyisen järjestämismuodon mukaisesti ja varmistaa perustehtävän toteuttamisen kuntayhtymämallissa mahdollisimman hyvällä ja tarkoituksenmukaisella tavalla.