Pauliina Kulmala: Neidonkenkähän on rauhoitettu kämmekkä. Sen löytää parhaiten kukinnan aikaan touko–kesäkuun vaihteessa, ja muulloin sitä on hankala havaita. Esiintymiä on eniten Rovaniemen–Tervolan, Tornion ja Ylitornion välisillä alueilla sekä Kuusamossa. Muualla se on erittäin harvinainen. Neidonkenkä viihtyy kalkkivaikutteisissa metsissä, vanhoissa kuusikoissa, lehdoissa ja lehtomaisissa painanteissa. Yhdeksi neidonkengän uhkaksi on arvioitu keräily, minkä vuoksi kasvupaikkoja ei julkaista. Jos löydät neidonkenkiä, otan siitä mielelläni tiedon vastaan.
Ismo Kreivi: Kyllähän se on kirjosiipikäpylintu. Suomessa on kolme käpylintulajia, ja käpylinnun tunnista siitä, että sillä menee nokat ristikkäin. Kirjosiipikäpylinnut taitavat vaellella tänne Siperiasta. Ne viihtyvät lehtikuusissa.
Pauliina Kulmala: Voi johtua siitä, että kasvit ovat yksilöitä, joiden välillä on eroja. Itse olen huomannut, että silmut tai hiirenkorvat voivat olla pari päivää ruskeampia ja sitten vihertyä.
Pasi Rautio: Rauduskoivuissahan monesti on punaruskeammat silmut.
Esa Huhta: Sepelkyyhkyjäkin on alkanut näkyä Lapissa ja ne yrittävät pesintää, mutta heikolla menestyksellä. Omalla pihallani ne ovat kahtena kesänä yrittäneet pesiä, mutta eivät ole onnistuneet. Eivät ne varmaan siinä pihassa kauan köki, vaan siirtyvät pesimään esimerkiksi johonkin läheiseen puistoon.
Ilpo Kojola: Jos se olisi hirvi, jälki ei olisi noin siistiä. Hirveltä jää runkoon pystysuorat urat. Kallistuisin jänikseen. Ehkä siinä on ollut useampi jänis ja korkea hanki, jonka päältä on ulottunut syömään runkoa. Papanat ovat ehkä piilossa tuolla varvikossa.
Ismo Kreivi: Tuosta lintulaudasta sanoisin, että se on varmasti ollut orava. Itselläni on paljon linnunpönttöjä metsässä ja yhteen aikaan oli niin, että jos niissä oli vesivanerista tehty katto, niin oravat söivät sen. Ilmeisesti vanerissa on jokin liima, joka on oravan herkkua.
Esa Huhta: Vesimyyrähän tekee varastoja, niin olisiko ollut vesimyyrä. Kuvasta on hankala sanoa, mitä juuria ovat, kun ei näe mittakaavaa. En osaa tunnistaa.
Esa Huhta: Piisamiahan on istutettu suomeen 1920-luvulla noin 300 paikkakunnalle. Se on levinnyt melkein koko Suomeen paitsi Inariin, Utsjoelle ja Enontekiön pohjoisosiin. Varmasti on Suomen pohjoisimpia piisameita!
Ismo Kreivi: Pitää. Telkkä ei rakenna itse pesää, joten pitää laittaa esimerkiksi sahanpurua tai sammalta. Telkkä ainoastaan nyppii itsestään untuvia munien suojaksi.
Ismo Kreivi: Itse olen tottunut, että pönttö on lähellä vettä. Telkän yksi pahimpia tuholaisia on käpytikka, jota on enemmän metsissä. Vesistön lähellä emolla on lyhyempi matka viedä poikaset veteen, jossa ne ovat turvassa. Lisäksi avonaisella paikalla telkkä löytää pöntön helpommin. – Telkällähän on myös loispesintää eli se käy munimassa jonkin pesään ja jättää munat sinne. Joskus on käynyt niinkin, että telkkä on hautonut pöllön pesässä ja sieltä on kuoriutunut myös pöllönpoikanen, jolla on ollut vaikeuksia viimeistään siinä vaiheessa, kun on menty uimaan! Tosin usein sellainen poikanen kuolee jo aiemmin, koska telkkä ei ruoki poikasiaan. Telkänpoikaset osaavat etsiä ruokaa heti itse.
Jukka Salmela: Eivät. Ne ovat aikuisena talvehtineita naaraita, horkkahyttysiä tai kirsihyttysiä.
Esa Huhta: Se on nimistötoimikunnan antama uusi nimitys vesiliskolle, joka kuuluu salamantereihin kuten esimerkiksi rupiliskokin. Manteri esiintyy etelässä.
Ilpo Kojola: Sellainen riski on olematon. Vähän se riippuu siitä, kuinka tottuneita hirvet ovat ihmisiin. Emä, jolla on vasa, voi kokea tarvetta puolustaa vasaa, mutta nyt liikkeellä olevat hirvet ovat pääosin viimevuotisia vasoja, jotka ovat melko lailla pallo hukassa.
Ilpo Kojola: Sopulit eivät ole erityisesti vaeltaneet, vaikka myyräkanta on ollut iso. Niistä ei ole erityisempiä havaintoja.
Esa Huhta: En ole nähnyt Rovaniemellä siilejä, Kemissä kylläkin. Levinneisyyskartan mukaan niitä on täälläkin, mutta se on tosi harvinainen. Yleensähän siilit ovat asutuksen lähellä ja rehevissä metsissä. Ehkä täällä on liian vähän sopivia asuinpaikkoja niille.
Ilpo Kojola: Ja ehkä talvi on täällä liian pitkä niille.
Yleisön joukosta todettiin kaksi siilihavaintoa Rovaniemeltä pitkältä ajalta.
Jukka Salmela: Se on jättipuupistiäinen, joka on ruma ja vaarallisen näköinen, mutta täysin harmiton. Se matkii ulkonäöllään vaarallista herhiläistä. Näistä tulee minulle kaikista eniten kysymyksiä, koska ihmiset säikähtävät niitä, kun ovat niin pahan näköisiä.
Jukka Salmela: Se on sukeltajakuoriainen.
Esa Huhta: Myyriä on vielä paljon täällä Rovaniemen alueella. Ennuste on, että kesän aikana kanta romahtaa, muun muassa tautien ja petojen vuoksi. Etelä-Lapissa kanta on jo romahtanut. Jos myyräkuumetta pelkää, niin pelloilla ja avomaastoissa esiintyvät myyrät eivät sitä levitä, eli haravoida voi huoletta. Myyräkuumetta levittää punertavaselkäinen metsämyyrä, jota on metsissä ja joka tunkeutuu asuinrakennuksiin.
Jarmo Huhtala: Vaihtoehtoja on useita, mutta onneksi esimerkiksi myrkyt eivät tule kyseeseen. Kyllä siinä on kyse happikadosta.
Jukka Salmela: Kaikkien aikojen pahin! Ei mitään elämisen mahdollisuuksia missään! - Olen kirjoittanut blogiini ironisen sääskiennusteen seuraavaksi kymmeneksi vuodeksi ja se on blogini suosituin teksti. Tänä keväänä minulle ei ole vielä onneksi tullut toimittajilta yhtään kyselyä hyttysennusteesta. Ei sitä voi oikeasti ennustaa esimerkiksi sään perusteella. Pitäisi kerätä keväisin kymmeniltä lammikoilta toukkanäytteet, esikäsitellä ja määrittää ne ja sitten havainnoida sääskien määrää kesällä. Joten voin vain sanoa, että suattaapi olla vuan suattaapi olla olemattanii!
Jokunen luontoillassa esitetty kysymys jäi vaille selvää vastausta. Luonnonvarakeskuksen tutkija Esa Huhta perehtyi kysymyksiin luontoillan jälkeen. Julkaisemme tässä täydennetyt vastaukset.
Tutkija Hannu Hökkä, Luke: Viime vuonna oli kylmä kesä, ja se tulee todennäköisesti näkymään männyn kasvua alentavasti tänä vuonna. Kuusen osalta vuoden 2015 runsas suopursuruoste-esiintymä tulee myös todennäköisesti näkymään alentavasti kuusen kasvussa tänä vuonna.
Esa Huhta: Puiden kunnon vaikutuksista sienten kasvuun on vaikea sanoa mitään, koska sienten esiintymiseen vaikuttavat myös muut asiat kuten lämpötila ja sateisuus.
Esa Huhta: Punkkien levittämä borrelioosi-bakteeri tarttuu myös isoihin nisäkkäisiin. Luonnonvaraiset eläimet ylläpitävät tartuntaa sairastumatta itse. Koiran borrelioosi on pääsääntöisesti lievempi tauti kuin ihmisten borrelioosi, mutta se voi aiheuttaa koiralla monenlaisia oireita. Todennäköisyys saada borrelioositartunta on pienempi harvan punkkikannan alueella kuten Rovaniemellä. Punkit kannattaa kuitenkin aina poistaa ihmisistä ja eläimistä.