Rovaniemellä pitäisi sammuttaa katuvaloja, jotta revontulet näkyisivät paremmin. Näin ajattelee yli yhdeksänkymmentä prosenttia lehtemme kyselyyn vastanneista.
Lähes puolet vastaajista on sitä mieltä, että paras ratkaisu olisi sammuttaa valot tietyltä alueelta, kun luvassa on revontulia.
Ääniä on annettu 776. Kuusi prosenttia vastaajista on sitä mieltä, että valoja ei pitäisi sammuttaa.
Rovaniemellä suunnitellaan katuvalojen sammuttamista Islannin Reykjavikin vanavedessä.
Katuvalot voidaan sammuttaa silloin tällöin muutamaksi tunniksi virkamiespäätöksellä, sanoo kaupunginjohtaja Esko Lotvonen . Kaupunginhallituksen tai -valtuuston päätöstä ei tarvita.
Lotvonen on ohjeistanut teknistä puolta, että se tiedottaa suunnitelmista teknistä lautakuntaa.
"En usko, että sieltä tulee mitään vastarintaa", hän toteaa.
Lotvonen on asettanut tavoitteen, että valot sammutetaan ensimmäisen kerran jo lokakuun lopulla, mikäli revontuliennusteet ja säät suosivat. Tavoite on hänen mukaansa realistinen.
Nyt kaupunginjohtaja käy keskusteluja paikallisten matkailuyrittäjien ja teknisen puolen virkamiesten kanssa paikoista, jotka pimenisivät.
"Oletan, että yksi paikka on ydinkeskusta, koska siellä on paljon turisteja. Muita potentiaalisia kohteita ovat Ounasvaara, Napapiiri ja jokirannat."
Paikat on Lotvosen mukaan tarkoitus lyödä lukkoon parin viikon sisään, jolloin asia voitaisiin kertoa tekniselle lautakunnalle kokouksessa 25. lokakuuta. Tarkat päivämäärät voidaan päättää vasta muutama päivä ennen tempausta, koska tarkoituksena on seurata sää- ja revontuliennusteita. Sopiva kellonaika olisi Lotvosen mielestä ilta kymmenestä puoleenyöhön.
"Suunnittelu ei vaadi kovin isoa työmäärää. Sovitaan vain periaatteet. Sitten odotellaan, että tuleeko otollisia olosuhteita. Sattumalla tietysti on asiassa sijansa."
Tarkoituksena on Lotvosen mukaan myös kehottaa kaupunkilaisia omien valojensa sammuttamiseen ja yrittäjiä liikkeiden mainosvalojen pimentämiseen.
"Varsinaista jatkosuunnitelmaa ei ole. Jos tämä toimii, ei homma jää yhteen kertaan. Valot voisi sammuttaa talvella kerran tai kahdesti kuussa, jos olosuhteet ovat selkeästi suotuisat."
Rovaniemellä on tarkoitus seurata sää- ja revontuliennusteita, eikä pitää valoja pois päältä joka ilta tiettyyn kellonaikaan kuten Ylläksellä.
"Se olisi turvallisuuskysymys, jos valot olisivat jatkuvasti pois. Lisäksi yksittäistempaus saa enemmän huomiota."
Katuvalojen sammuttaminen onnistuu Rovaniemellä etänä älypuhelimen sovelluksella, sanoo Napapiirin energian ja veden työpäällikkö Marko Rautio. "Se ei ole iso homma. Voi tosin olla, että sammuu vähän muitakin kuin valittujen alueiden valoja."
Kaupungin valoja ohjataan katuvalokeskusten kautta. Yksi keskus määrää esimerkiksi Kairatien alapään ja sen sivukatujen valojen toiminnasta.
Netin tai älypuhelimen välityksellä ei kuitenkaan voi ohjata yksittäisen katuvalokeskuksen toimintaa. Sovellus välittää tietoa GSM-ohjaimeen, joka säätelee samalla kertaa usean keskuksen toimintaa.
"Jos halutaan panostaa, GSM-ohjainten alueita voidaan jossain määrin jaotella uudelleen tämän takia."
GSM-ohjainten alueiden koot vaihtelevat Raution mukaan paljon. Koko kaupungissa on noin kolmesataa katuvalokeskusta ja nelisenkymmentä ohjainta. Ydinkeskustassa keskuksia on kolmisenkymmentä ja ohjaimiakin useita.
"Valojen sammuttamisesta pitää tiedottaa kaupunkilaisia, jotta he eivät ihmettele, miksi katuvalot eivät pala. Osa ei välttämättä tykkää ajatuksesta ja saattaa valittaa, ettei pimeässä uskalla kulkea. Tämäkin puoli pitää ottaa huomioon."
Raution mielestä katuvalojen sammuttamista kannattaa kokeilla.
"Minulle se kyllä passaa."
"Juttu menee vähän harakoille, jos katuvaloja sammutellaan ennusteiden mukaan", sanoo Sodankylän geofysiikan observatorion geofyysikko Jyrki Manninen. Hän pitää parempana Ylläksen käytäntöä, jossa valot ovat talviaikaan pois päältä joka ilta tiettyyn aikaan.
"Valot voisivat vaikka olla aina pois, paitsi silloin, jos luvataan viikoksi lumisadetta. Lumisateessa ei ole kiva ajaa autoa pimeässä, eivätkä revontulet näy pilvisellä säällä", Manninen ehdottaa.
Manninen on viettänyt joskus pitkiä öitä kymmenien kilometrien päässä observatoriosta taivaalle tähyillen, sillä ennuste oli luvannut revontulia lähes sataprosenttisen varmasti ja taivas oli ollut tähtikirkas. Mitään ei kuitenkaan näkynyt. Toisinaan taas aamulla on paljastunut, että yöllä on loimunneet komeat taivaan tulet, vaikka ennusteiden mukaan niitä ei olisi pitänyt näkyä.
Revontulia voidaan Mannisen mukaan ennustaa kohtalaisen hyvin kahden tai kolmen päivän päähän. Kokonaan eri asia on se, näkyvätkö ne maahan eli onko taivas selkeä vai pilvinen.
"Mitään takuuvarmaa ei voi koskaan luvata", Manninen muistuttaa.
"Jollakin tarkkuudella voidaan sanoa, että jos nyt on komeat revontulet, noin neljän viikon päästä on myös", hän sanoo.
Ennuste perustuu siihen, että aurinko pyörähtää akselinsa ympäri noin neljässä viikossa ja yksi alue säilyy aktiivisena keskimäärin noin viiden pyörähdyksen ajan.