Ro­va­nie­men kau­pun­ki­vil­je­li­jät kas­vat­ta­vat ruokaa kes­kel­lä kau­pun­kia – nyt ker­ros­ta­lo­jen välistä nousee kaik­kien aikojen pe­ru­na­sa­to!

Sato on kaupunkiviljelyssä hyvä tavoite, mutta sitäkin tärkeämpää on yhdessä tekeminen ja arjesta palautuminen.

Sadonkorjuun aika! Rovaniemen kaupunkiviljelijöiden talkoolaiset Jukka Ylikörkkö (vas.), Jenny Rautio ja Noora Peltola nostavat kasvimaalta perunaa. Niitä on kylvetty tänä kesänä viittä eri lajiketta, muun muassa puikulaa ja rosamundaa.
Sadonkorjuun aika! Rovaniemen kaupunkiviljelijöiden talkoolaiset Jukka Ylikörkkö (vas.), Jenny Rautio ja Noora Peltola nostavat kasvimaalta perunaa. Niitä on kylvetty tänä kesänä viittä eri lajiketta, muun muassa puikulaa ja rosamundaa.
Kuva: Jussi Pohjavirta

Kesä alkaa kääntyä jo syksyyn, mikä tarkoittaa sitä, että Rovaniemen kaupunkiviljelijöiden satokausi on alkanut. Yhdistyksen viljelypalstalla Koskenrannassa maa pukkaa nyt kahta erilaista naurista sekä useampaa perunalajiketta noukittavaksi.

– Kesä on ollut loistava ja satoa tulee hienosti. Perunaa tulee nyt enemmän kuin koskaan, iloitsee yhdistyksen aktiivijäsen, agrologi Noora Peltola.

Juuresten lisäksi palstalla kasvaa muun muassa härkäpapuja, kesäkurpitsaa ja lehtikaalia sekä lukuisia perinneyrttejä, kuten väinönputkea, nokkosta ja siankärsämöä.

Kaupunkiviljelijöiden kasvimaalta nostetaan satoa joka viikko ja se jaetaan talkoolaisten kesken. Itse kasvatetut kasvikset maistuvat Peltolan mukaan huomattavasti paremmalta kuin kaupasta ostetut.
Kaupunkiviljelijöiden kasvimaalta nostetaan satoa joka viikko ja se jaetaan talkoolaisten kesken. Itse kasvatetut kasvikset maistuvat Peltolan mukaan huomattavasti paremmalta kuin kaupasta ostetut.
Kuva: Jussi Pohjavirta

Palstan penkit rehottavat poikkeuksellisen muhkeina, sillä tänä kesänä etanat, kirvat ja myyrät eivät ole käyneet närppimässä satoa.

– Muutamasta herneestä ja punajuuresta huomaa, että niitä on jänis käynyt vähän rouskuttamassa, Peltola nauraa.

Erityisen maininnan ansaitsevat uhkeat parsakaalit, jotka menestyivät tänä kesänä ensimmäistä kertaa. Aiemmin ne ovat menneet suoraan koiden suihin.

– Parsakaali ylitti kaikki odotukset, ja ne ovatkin meidän kruununjalokiviä.

Yhteisviljely trendaa jo Helsingissä, pohjoisessakin toimintaa kehitetään

Kaupunkiviljelijät kokoontuvat kasvimaalle kerran viikossa. Viljely kerrostalojen keskellä alkoi vuonna 2013, kun metsätalousinsinööri Christian Lankinen pyysi kaupungilta jättömaapalstaa hyötyviljelyä varten.

Toiminnalle osoitettiin paikka Koskenrannasta, ja myös Peltola hyppäsi ystävänsä projektiin mukaan.

Yhdistys perustettiin toiminnan tueksi vuonna 2016. Toimintaa ajaa permakulttuurin filosofia, mikä tarkoittaa, että palstaa kylvetään kestävästi ja luontoa kunnioittaen. Maaperää ruokitaan katteella eikä tuholaistorjunnassa käytetä kemikaaleja.

– Permakulttuurissa  luodaan syötävä maisema, joka on luonnonkaltainen, mutta ihmisen hallinnassa. Ekosysteemi pystyy itse ylläpitämään itseään, kun maasta ei viedä kaikkea, Peltola kertoo.

Tällä viikolla maa tarjosi pulleita nauriita.
Tällä viikolla maa tarjosi pulleita nauriita.
Kuva: Jussi Pohjavirta

Yhdistys vuokraa tonttia kaupungilta vuodeksi kerrallaan, mutta pidemmistäkin sopimuksista on käyty keskustelua. Peltolan mukaan pidemmät sopimukset mahdollistaisivat toiminnan tehokkaamman kehittämisen.

– Voisimme harkita esimerkiksi varaston rakentamista työkaluille tai suurempien investointien, kuten omenapuiden, hankintaa.

Kasvimaan sijainti Kemijoen vieressä on Peltolan mukaan ihanteellinen.

– Haemme joesta kasteluveden, ja tontilla on mieletön mikroilmasto. Joki tuo paikalle lämmintä ilmaa, jonka ansiosta lehtikaalia voidaan kerätä vielä lokakuun alussakin.

Peltolan mukaan toiminnan tavoitteena on edistää kaupunkiviljelykulttuuria Rovaniemellä. Trendi kukoistaa jo Etelä-Suomessa.

– Helsingissä on paljon yhteisviljelmiä, jonne on pystytty palkkaamaan jopa työntekijöitä.

Kemijoki tuo kasvimaalle lämmintä ilmaa pitkälle syksyyn. Lehtikaalta voidaan poimia vielä lokakuun alussa.
Kemijoki tuo kasvimaalle lämmintä ilmaa pitkälle syksyyn. Lehtikaalta voidaan poimia vielä lokakuun alussa.
Kuva: Jussi Pohjavirta

Kun itse kasvattaa, makukin on parempi

Yhdistyksen toiminta on avointa ja maksutonta. Talkoolaisilta ei vaadita aiempaa kokemusta maanviljelystä – aiheesta opitaan yhdessä yrityksen ja erehdyksen kautta.

Peltolan mukaan aktiivijäseniä on tänä kesänä ollut noin 20, ja viikoittaisilla talkookerroilla vaihtelevasti viidestä kymmeneen.

– Jokainen tuo hommaan oman asiantuntijuutensa. Meillä on toiminnassa aktiiveina niin biologeja, valokuvaajia, opettajia kuin sairaanhoitajiakin. Tämä on sopiva harrastus myös lapsiperheille.

Kasvimaan sisältö vaihtelee vuosittain talkoolaisten toiveiden mukaan. Tänä vuonna tontilla kukoistaa auringonkukkia.
Kasvimaan sisältö vaihtelee vuosittain talkoolaisten toiveiden mukaan. Tänä vuonna tontilla kukoistaa auringonkukkia.
Kuva: Jussi Pohjavirta

Satokausikalenteri ohjaa yhdistyksen toimintaa. Keväällä alkaa palstan sisällön yhteinen suunnittelu, maanparannustyöt ja kylvöt. Kesällä jatkuu kastelu ja kitkentä.

Syksyllä sato jaetaan talkoolaisten kesken. Peltola kertoo, että pienehkö kasvimaa antaa joka viikko kassikaupalla ruokaa kotiin vietäväksi.

Perinteisesti yhdistys on järjestänyt myös satokauden päättäjäiset, jossa talkoolaisille tarjoillaan oman maan antimista valmistettu illallinen.

– On ihanaa kun aktiivit laittavat myös itse Whatsapp-ryhmään kuvia sadosta valmistuneista aterioista. Monen mielestä on hauska seurata ruoan matkaa siemenestä lautaselle.

Rovaniemen kaupunkiviljelijöiden aktiivijäsen, agrologi Noora Peltonen kertoo, että satoa tärkeämpää on yhdessä tekeminen. Kasvimaalla puuhastelu on antaa hyvää vastapainoa kiireiselle arjelle.
Rovaniemen kaupunkiviljelijöiden aktiivijäsen, agrologi Noora Peltonen kertoo, että satoa tärkeämpää on yhdessä tekeminen. Kasvimaalla puuhastelu on antaa hyvää vastapainoa kiireiselle arjelle.
Kuva: Jussi Pohjavirta

Vaikka sato onkin olennainen  osa viljelyä, se ei ole ponnistelun päätavoite. Tänä vuonna porkkanat eivät jostain syystä menestyneet ja härkäpavutkin kylvettiin liian tiheään, mutta satoa tärkeämpää on yhdessä touhuaminen.

– Tämä on vähän sellaista toimintaterapiaa. Töitä tehdään rennolla otteella ja välissä nautitaan piknikherkkuja.

Yhteinen ponnistelu poikii talkoolaisille paljon iloa. Peltola myös  vannoo, että itse kasvatetut kasvikset maistuvat paremmalle kuin kaupasta ostetut.

– Voi, kyllä! Itse kasvatetuissa kasviksissa on jokin sellainen mauste, mitä ei kaupanhyllyltä saa.

Rovaniemen kaupunkiviljelijöiden talkoot joka keskiviikko kello 17 osoitteessa Koskenranta 19-25. Vapaa pääsy. Lisätietoja yhdistyksen toiminnasta osoitteessa facebook.com/rovaniemenkaupunkiviljelijat.