Ro­va­nie­mel­tä pois: Laura Pik­ku­peu­ra tutkii suo­lis­ton kan­ta­so­lu­ja ja tekee väi­tös­kir­jaa Köö­pen­ha­mi­nas­sa

Laura Pikkupeura asuu Kööpenhaminassa tanskalaisen kumppaninsa Brian Frænden kanssa.

Asun... Kööpenhaminan Teglholmenissa, lähellä eteläsatamaa ja keskustaa. Alue on vanha teollisuusalue, josta on viime vuosina kehittynyt viihtyisä asuinalue veden äärellä.

Työmatkani... kuljen polkupyörällä, kuten suuri osa kööpenhaminalaisista. Jopolla matka taittuu puolessa tunnissa.

Kotini... on vihreä keidas. Meillä on paljon viherkasveja ja parvekkeella kukoistaa keittiöpuutarha. Tanskalainen estetiikka on lähellä suomalaista, joten minun suomalaiset ja kumppanini tanskalaiset kalusteet toimivat hyvin yhdessä.

Täällä päin... tuulee aina. Alavalla saarella asuessa on opittava sietämään viimaa ja sadetta.

Tavoitteeni on… väitellä tohtoriksi vuodenvaihteeseen mennessä.

Viihdyn… pohjoismaissa. Haluan asua hyvinvointivaltiossa. Tanskan veroaste on yksi maailman korkeimpia ja se on hienoa.

Yllätyin… miten huonosti monet tanskalaiset ymmärtävät ruotsia. Olin kuvitellut, että selviäisin tanskassa ruotsiksi, mutta päädyin pian skandi-tanska -kielikurssille muiden skandinaavien kanssa. Nykyisin käytän päivittäin sujuvasti tanskaa, ruotsia, englantia ja suomea.

Ikävöin... pohjoisen luonnon kontrasteja, vihreitä saaria ja karuja tuntureita, kaamoksen pimeyttä ja yötöntä yötä.

Päädyin… onnekseni opiskelemaan Uppsalaan ja Kööpenhaminaan. Pohjoismaissa on erinomaisia yliopistoja, jotka pärjäävät hyvin kansainvälisissä vertailuissa. Uppsalassa ja Kööpenhaminassa opiskelu on ollut todella antoisaa.

Lapsuudessani… kotonani luettiin paljon kirjoja, sekä yhdessä ääneen että itsekseen. Vanhempieni koti on täynnä kirjahyllyjä, joista kerään mukaani suomenkielistä lukemista aina Rovaniemellä käydessäni.

Juureni… ovat pohjoisessa. Koen olevani enemmän kotonani Lapissa kuin Suomessa.

Suomi… on ilmaisuvoimainen ja sointuva kieli. Pelkään että sanavarastoni köyhtyy enkä enää osaa ilmaista itseäni yhtä vivahteikkaasti kuin vuosikymmen sitten. Luen paljon suomenkielisiä romaaneja myös äidinkielen taidon säilyttämiseksi.

Rovaniemeläisenä… minulla on enemmän käytännön taitoja kuin monella täkäläisellä. Täällä ei pidetä itsestäänselvyytenä, että osaa sytyttää nuotion, perata kalan tai tunnistaa metsän kasveja. Moni Kööpenhaminassa kasvanut ei tunnistaisi mustikkaa.

Eniten kaipaan Rovaniemeltä... maiseman avaruutta ja maastonmuotoja, metsää, jokia ja vaaroja. Tanskassa ainoastaan merenrannalla voi katsoa kauas.

Rovaniemeläisyyteni herättää... ihastusta ja ihmetystä. Tanskalaiset kuvittelevat pohjoisen ihmiset eksoottiseksi metsänväeksi.