Ro­va­nie­mel­tä pois: Lapin mur­ret­ta Ke­nias­sa – vaih­to-opis­ke­li­jak­si läh­te­mi­nen oli Marjo Oc­hien­gil­le paras päätös elä­mäs­sä

Marjo Ochiengilla on kaksi tytärtä. Lili on viisivuotias ja Hilla täyttää pian neljä vuotta.

Asun... Keniassa, pääkaupunki Nairobin kupeessa.

Kotini... on minulle tärkeä. Kotini on sekoitus suomalaista ja kenialaisista sisustusta, mutta sisustus ei ole se tärkein juttu minulle. Tärkeintä on, että kotona kaikilla on hyvä olla.

Olen onnellinen... siellä missä perheeni on onnellinen. Olemme asuneet avioliittomme alusta asti Keniassa emmekä ole nähneet tarvetta muuttaa Suomeen. Uskon perheemme olevan onnellisempi täällä kuin Suomessa.

Ikävöin... keväistä koivunlehtien tuoksua! Kun asuin vielä Suomessa, pysähdyin usein työmatkalla haistelemaan koivujen tuoksua. Ikävöin eniten toki perheenjäseniä, sukulaisia ja ystäviä, mutta heidän kanssaan pidän yhteyttä internetin välityksellä.

Haaveilen... olevani tulevaisuudessa osallisena parantamassa Kenian terveydenhuoltoa. Äiti-lapsikuolleisuus on täällä aivan liian korkea, ja kätilönä sen pienentäminen on minun sydämen asia.

Päädyin... Keniaan ensimmäisen kerran opiskelijavaihdon kautta vuonna 2009. Olin aina haaveillut pääsystä Afrikkaan, ja Kenia oli ollut jostain syystä haaveilujeni ykköskohde. Elämäni paras päätös oli lähteä vaihto-opiskelijaksi Keniaan!

Lapsuudessani... parasta oli mennä isoveljen Jarkon kanssa uimaan Kemijokeen tai Ounasjokeen ja sukellella joen pohjasta "aarteita". Hauskoja olivat myös koulun jälkeen pelatut jalkapallopelit tyttöjen ja poikien kesken.

Perheeni... Suomessa on tukenut minua Keniaan muuttamisen suhteen alusta asti. Mieheni on otettu avosylin vastaan, ja olen siitä ikuisesti kiitollinen.

Ystäväni... ovat vierailleet Keniassa usein. Joka vuosi tulee vähintään yksi, kaksi ystävää käymään. He pitävät huolen, että pakastimesta löytyy meillä ruisleipää, marjoja ja Kemijärven muikkuja!

Juureni... ovat vahvasti Lapissa. Isän puolen suku on vanhasta Sallasta ja äidin puolen suku Nellimistä. Puhun lapsilleni Lapin murretta, joka herättää usein hilpeyttä muiden ulkosuomalaisten keskuudessa.

Suomi... on maailman paras maa, mutta se ei tarkoita sitä, etteikö suomalainen voisi olla onnellinen jossain muualla. Tai että kaikki Suomessa asuvat suomalaiset olisivat onnellisia. Vaikka suomalaisessa yhteiskunnassa on epäkohtia, toivoisin suomalaisten enemmän keskittyvän hyviin asioihin Suomessa. Joskus niitä osaa arvostaa vasta, kun muuttaa Suomesta pois.

Rovaniemeläisenä... kiinnitän ulkosuomalaisten keskuudessa heti huomioni, jos joku puhuu suomea lappilaisittain. Olimme kerran suurlähettilään virka-asunnolla juhlissa, ja juttelin ikäiseni naisen kanssa. Kun hän puhui, huomasin hänen olevan Lapista kotoisin. Kävi ilmi, että olimme kirjoittaneet samana vuonna ylioppilaaksi Lyseonpuiston lukiosta, joten oli melkoinen sattuma törmätä täällä Keniassa!

Eniten kaipaan Rovaniemeltä... puhdasta luontoa, kaikkia neljää vuodenaikaa ja lyhyitä etäisyyksiä joka paikkaan.

Lempipaikkani Rovaniemellä... on veden äärellä. Ei ole väliä, missä päin Rovaniemeä olen, kunhan vettä on lähellä.

Matkustan Rovaniemelle... joka kerta kun tulen käymään Suomessa. Rovaniemellä asuu sukulaisia ja ystäviä. Joka kerta käyn myös tätini luona Narkauksessa ja mummin luona Kemijärvellä.

Ajattelen Rovaniemeä... kun muistelen lapsuuttani. Ajattelen Rovaniemeä myös, kun ikävöin eri vuodenaikoja. Rovaniemeltä pois muuttaneiden ystävien kanssa myös puhutaan paljon Rovaniemestä ja muistellaan, millaista siellä oli elää ja kasvaa.

Arvostan Rovaniemen... puhdasta luontoa ja varsinkin vesistöjä. Kaupungista saa kaiken mitä isommistakin kaupungeista saa, mutta luonto on kuitenkin niin lähellä.