Ro­va­nie­me­läis­ten wc-jä­tök­sil­le tehdään mil­joo­nien polt­to­lai­tos vie­mä­ri­jät­tei­den ra­vin­tei­den kier­rät­tä­mi­sek­si

Vesi kohisee selkeytysaltaissa, kun rovaniemeläisten viemärivesiä ja kaupungilta valuvia hulevesiä käsitellään Alakorkalon jätevedenpuhdistamolla. Ilmassa leijuva lemu on yllättävän mieto.

–Meillä on jo nyt sikäli hyvä tilanne, että jätevedenpuhdistamoilla on käytössä tehokkaita puhdistusmenetelmiä. Fosforista pitkälti yli 90 prosenttia estetään jo päätymästä vesistöihin, asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.) kehuu.

Se ei Tiilikaisen mukaan kuitenkaan riitä, vaan ravinteet pitäisi saada hyötykäyttöön. Siksi ympäristöministeriö myönsi hiljattain hallituksen kärkihankerahoitusta kolmelle kokeilulle, joilla testataan uusia keinoja tuottaa lannoitteita tai niiden raaka-aineita yhdyskuntien jätevesistä.

Ongelma ei ole ravinteiden talteenotto, vaan viemärijätteiden sisältämät haitta-aineet. Viemäreissä kulkee nimittäin koko ajan enemmän muun muassa lääkejäämiä, mikromuoveja, hormoneja ja esimerkiksi huumeiden hajoamistuotteita.

Haitta-aineiden takia viemärijätteistä talteen otettuja ravinteita ei juuri käytetä maataloudessa, vaan suurin osa niistä päätyy viherrakentamiseen, eli täyttömaaksi.

Hallituksen rahoittamilla kokeiluilla testataan menetelmiä, joilla haitta-aineet saataisiin puhdistettua niin, että kierrätysravinteet kelpaisivat myös peltoihin.

Rovaniemelle aiotaan rakentaa valtion rahoituksen turvin polttolaitos, jossa haitta-aineet tuhoutuvat korkeassa lämpötilassa, ja tuhka voidaan jalostaa lannoitteiksi.

Kiertotalouden periaatteiden mukaisesti polttolaitoksen lämpö aiotaan hyödyntää kaukolämpöverkossa. Laitos mitoitetaan niin, että siellä voidaan käsitellä muidenkin lappilaiskuntien lietteitä.

Hallitus odottaa, että kokeiluiden avulla kehitettävästä uudesta tekniikasta syntyy vientituotteita suomalaisyrityksille.

–Tämänkaltaisia ratkaisuja tullaan maailmassa kysymään ja tarvitsemaan, Tiilikainen sanoo.