Ro­va­nie­me­läi­sen nyrk­kei­ly­tuo­ma­rin Jarno Mus­to­sen o­lym­pi­a­haa­ve lähenee – tuo­mit­see ainoana suo­ma­lai­se­na MM-ki­sois­sa Ve­nä­jäl­lä

Tuomaritoiminnassa ei sallita mokia: ison virheen jälkeen tuomarin kisat ovat ohi eikä kutsua seuraaviin arvokisoihin enää tule.

Jarno Mustonen on tähän saakka tuominnut EM-tasolla. Muutaman vuoden takainen kuva on 22-vuotiaiden EM-kisoista Turkin Antalayasta.
Jarno Mustonen on tähän saakka tuominnut EM-tasolla. Muutaman vuoden takainen kuva on 22-vuotiaiden EM-kisoista Turkin Antalayasta.
Kuva: Kincses Tibor/EUBC

Rovaniemeläinen nyrkkeilytuomari ja Rovaniemen Reippaan nyrkkeilyn moniottelija Jarno Mustonen tekee historiaa miesten nyrkkeilyn maailmanmestaruuskilpailussa Venäjän Jekaterinburgissa. Hän on ainoa suomalainen MM-tasolla tuomitseva nyrkkeilytuomari.

Kansainvälinen nyrkkeilyliitto AIBA kutsui kisoihin 32 tuomaria. Pienestä nyrkkeilymaasta Suomesta valinta tähän arvovaltaiseen joukkoon on harvinaista.

– MM- tai olympiatasolla on tuomaroinut aiemmin vain 3–4 suomalaista, Mustonen muistelee.

Kokenut Allan Roos oli mukana Rion olympialaisissa 2016. Ylipäätään AIBAn korkeimman luokituksen kolmen tähden tuomareita on Suomessa vain kaksi: Mustosen lisäksi Pauli Jyrkkänen, mutta hän ei ole noussut MM-tasolle.

– Kun kutsu kuukausi sitten tuli, olin todella hämmästynyt. Pidin realistisena kutsua naisten MM-kisoihin marraskuussa, mutta miesten kisat olivat yllätys, Mustonen myöntää.

Rakettimainen nousu tuomarieliittiin

Mustosen nousu maailman tuomarieliittiin on ollut rakettimainen. Entinen SM-tason nyrkkeilijä suoritti kansallisen tuomarikortin 2011 ja yhden tähden AIBAn luokituksen 2014. Jo 2018 hänellä oli hallussaan korkein mahdollinen lisenssi.

– Jo ensimmäisen tähden pätevyyden saatuani päätin tavoitella kolmea tähteä ja paikkaa olympialaisissa.

Mustonen onkin nyt lähellä unelmaansa.

– MM-kisoista alkaa karsinta Tokion ensi vuoden kisoihin. Tavoitteeni on olla siellä tai viimeistään seuraavissa olympialaisissa 2024 Pariisissa.

Jekaterinburgin kisat pidetään 8.–21. syyskuuta. Tuomaritoiminnan armottomuudesta kertoo se, ettei Mustonen tiedä, kuinka pitkä reissu hänellä on edessään: kehätuomarin ei tarvitse tehdä kuin yksi iso moka, ja hän on pihalla.

– Ison virheen jälkeen tuomarin kisat ovat ohi eikä kutsua seuraaviin arvokisoihin enää tule. Jos siis tuomitsen vielä finaalivaiheessa, niin hyvin on mennyt ja olympiatavoite on elossa.

Jarno Mustonen on rovaniemeläisen nyrkkeilyn monitoimimies. Viime syksynä hän toimi Ruskaturnauksen ylituomarina.
Jarno Mustonen on rovaniemeläisen nyrkkeilyn monitoimimies. Viime syksynä hän toimi Ruskaturnauksen ylituomarina.
Kuva: Pekka Aho

Kehätuomari suojelee nyrkkeilijöitä

Nyrkkeilyssä on kehätuomari ja viisi arvostelutuomaria. Kehätuomarin tärkein tehtävä on suojella nyrkkeilijöitä, Jarno Mustonen sanoo.

– On iso vastuu suojella etenkin huonompaa nyrkkeilijää ja estää urheilijoita vahingoittumasta.

Mustonen pitää kehätuomarin tehtävää helpompana kuin arvostelutuomarin.

– Säännöt ovat selvät, ja kehätuomari näkee ottelun läheltä. Rikkeet tai vammat ovat nähtävissä kohtuullisen helposti, vaikka nyrkkeily maailman huipulla on erittäin nopeaa.

Arvostelutuomarit arvostelevat jokaisessa erässä, kumpi nyrkkeilijä oli parempi. Marginaalit maailman huipulla ovat todella pienet.

– Kun kongi soi, tuomarilla on kymmenen sekuntia aikaa päättää, kumpi oli parempi. Tasaisessa ottelussa päätös on monesti tosi vaikea, Mustonen sanoo.

Jos arvostelutuomari tekee virheen, hän joutuu seuraavaksi päiväksi katsomoon. Tämän jälkeen tuomari pääsee takaisin töihinsä, mutta hän ei saa kuitenkaan tuomita finaaleissa.

Toinen virhe päättää tuomarin kisat kokonaan. Selkeä virhe on esimerkiksi nähdä voittajaksi nyrkkeilijä, jonka muu tuomaristo tuomitsee häviäjäksi.

– Itse en ole urallani vielä popcorn-osastolle joutunut, sanoo Mustonen, joka on aiemmin tuominnut EM-tasolla.

Vaatii keskittymistä ja paineen sietämistä

Tuomarointi vaatii äärimmäistä keskittymistä ja paineensietokykyä. Päivässä voi olla kymmenen arvostelua ja kahdesta kolmeen kehää.

– Jokaiseen pitää ladata itsensä ja kaikki muu on suljettava pois. On myös unohdettava nopeasti virheet. On vain mietittävä, mitä kehässä tapahtuu. – Minulle kehässä on vain sininen ja punainen nyrkkeilijä. En tiedä nimiä tai kansallisuuksia, ennen kuin näen lyhenteen paidan selkämyksessä, Mustonen kertoo.

Mustonen muistuttaa myös, kuinka tärkeää nyrkkeilijälle on saada oikeudenmukainen tuomio.

– Nyrkkeilijä on satsannut otteluun kaikkensa. Hänellä on vain yksi mahdollisuus, vain voittaja jatkaa. Tuomari ei voi tehdä virhettä, joka ratkaisee ottelun epäoikeudenmukaisesti.

Kovat paineet ja äärimmäisen haastava tehtävä. Miksi Mustonen ylipäätään toimii tuomarina?

– Helvetin hyvä kysymys, hän nauraa.

– Saan olla koko vuoden lajin parissa ja seurata huippunyrkkeilyä Ringside-paikalta tai vielä lähempää itse kehässä. Ottelin itse yli sata ottelua ja olen tuominnut yli tuhat matsia. Nautin tuomarina enemmän.

Korruptio kitkettävä kokonaan

Jekaterinburgin MM-kisat ovat erittäin tärkeät koko nyrkkeilylle, sillä Rion olympialaisten korruptiotapausten jälkeen lajin olympiakelpoisuus on kyseenalaistettu. Riossa moni tuomari otti vastaan lahjuksia, ja ottelut päättyivät usein vastoin kehätapahtumia. Kaikki Rion 36 tuomaria hyllytettiin syyttömät mukaan luettuna.

– Se oli kollektiivinen rangaistus, kun oli mahdotonta selvittää, kuka oli syyllinen ja kuka syytön. Allan Ruusin tuntien olen varma, että hän oli näiden syyttömänä kärsivien joukossa, Mustonen sanoo.

Tokiossa nyrkeily on mukana, mutta perinteikkään lajin on nyt näytettävä läpinäkyvyytensä ja todistettava korruption hävinneen kehästä.

Tähän pyritään Jekaterinburgissa muun muassa niin, että seuraavan ottelun tuomareille ilmoitetaan valinnasta vasta edellisen ottelun toisen erän aikana. Tuomarit ovat eristetyssä huoneessa ilman nettiä ja puhelimia. He eivät tiedä, kenen ottelua menevät tuomitsemaan.

Tuomarit on myös majoitettu eri hotelleihin kuin nyrkkeilijät, ja kaikenlainen kanssakäyminen ulkopuolisten kanssa on kielletty.

– Tämä on hyvä systeemi, sillä korruption kitkemiseksi on tehtävä kaikki mahdollinen. Laji on pidettävä puhtaana ja olympialaisissa. Olisi irvokasta, jos yksi perinteisimmistä olympialajeista häviäisi kisoista ulkopuolisten toiminnan takia, Mustonen pohtii.

Kuka?

Jarno Mustonen

46-vuotias kansainvälinen nyrkkeilytuomari Rovaniemeltä.

Kotoisin Niesin kylästä.

Omaa korkeimman kolmen tähden tutkinnon Kansainvälisen nyrkkeilyliiton tuomariluokituksessa.

Valittiin Suomessa vuoden nyrkkeilytuomariksi 2017.

Otteli amatöörinä 108 ottelua sarjoissa 67,71 ja 75 kiloa.

Saavutti kaksi SM-hopeaa ja neljä SM-pronssia. TUL:n mestari. Kaksi kertaa toinen GeeBee-turnauksessa.

Maaotteluedustuksia.

Toiminut Rovaniemen Reippaassa valmentajana ja nyrkkeilyjaoston puheenjohtajana.

Naimissa, kolme lasta.

Työskentelee Jääkäriprikaatissa.