Tilaajille

Rou­na­lan kirkko elää ta­ri­nois­sa

Lapin vanhin kirkko sijaitsi hankalan matkan päässä. Retki sinne vie Könkämäenon yli ja kuuden patikkakilometrin päähän

Tromssan alueella asuvaa Svein Pedersiä kiinnostaa saamelaiskulttuuri, mikä houkutteli hänet tutustumaan Rounalaan, jossa aikoinaan sijaitsi kirkko, jonka tarun mukaan rakensivat kolme saamelaisveljestä. Turvekammissa oleva vieraskirja osoittaa, että alue kiinnostaa eniten juuri norjalaisia.
Tromssan alueella asuvaa Svein Pedersiä kiinnostaa saamelaiskulttuuri, mikä houkutteli hänet tutustumaan Rounalaan, jossa aikoinaan sijaitsi kirkko, jonka tarun mukaan rakensivat kolme saamelaisveljestä. Turvekammissa oleva vieraskirja osoittaa, että alue kiinnostaa eniten juuri norjalaisia.
Tromssan alueella asuvaa Svein Pedersiä kiinnostaa saamelaiskulttuuri, mikä houkutteli hänet tutustumaan Rounalaan, jossa aikoinaan sijaitsi kirkko, jonka tarun mukaan rakensivat kolme saamelaisveljestä. Turvekammissa oleva vieraskirja osoittaa, että alue kiinnostaa eniten juuri norjalaisia.
Kuva: Hannele Kenttä

Asvaltilla päällystetty tie ja sen mahdollistama kulkumuoto jäävät taakse, kun Leif Vilhelmsson ajaa Saarikosken rantaan noutamaan vaeltajia Könkämäenon poikki. Joen toiselta rannalta, Ruotsin puolelta, alkaa pyhiinvaellusmatka kohti vanhaa Rounalan Kirkkovaaraa, jonka juurella sijaitsi vielä nelisen sataa vuotta sitten pieni hirsinen pyhättö.

Vilhelmssonin perheenjäsenet kolmannessa polvessa ovat Ruotsin Saarikosken ainoat asukkaat. Heidän elintavassaan voi aavistaa jotain siitä muinaisesta elämänmenosta, johon meillä on tarkoitus vaelluksen aikana eläytyä. Vilhelmssoneilla on toki kaikki nykyajan mukavuudet, jopa autot, vaikka tie Ruotsin puolella päättyy jo Maunussa, noin viisi peninkulmaa tästä etelään. Ruotsin rekisterissä olevien autojen kotitalli on Suomen puolella.