Rosa Liksom kir­joit­ti fa­sis­mis­ta ja käytti ke­hyk­se­nä Annikki Ka­ri­nie­men elämää – Evers­tin­na-ro­maa­ni dra­ma­ti­soi­daan Ro­va­nie­men teat­te­riin

Kirjailija Annikki Kariniemi oli tuttu vieras Rosa Liksomin lapsuudenkodissa Ylitornion Lohijärvellä. Kariniemestä myös puhuttiin Ylitorniolla paljon samoin kuin hänen pitkäaikaisesta puolisostaan, eversti Oiva Willamosta .

”Molemmista käytettiin nimitystä natsi”, Rosa Liksom sanoo suorasukaisesti.

Liksom on tullut Rovaniemelle Naisten Pankin tilaisuuteen kertomaan syksyllä ilmestyneestä Everstinna -romaanistaan, jonka kehyskertomuksena Annikki Kariniemen (1913–84) elämä toimii.

Kirjailijavieraalla on takanaan pitkä päivä, mutta väsymys ei näy, kun hän astuu lavalle. Liksom puhuu selkeästi ja mukaansatempaavasti.

”Tämä on iän tuomaa rohkaistumista. Kun on kohta 60-vuotias, ei osaa enää pelätä eikä jännittää”, Liksom sanoo tilaisuuden jälkeen.

Liksom kertoo avoimesti myös lappilaisesta taustastaan. Liksom – tai oikeammin Anni Ylävaara – asui 15-vuotiaaksi Ylitorniolla, kävi sen jälkeen lukion Rovaniemellä ja lähti sitten maailmalle.

”En ole asunut Lapissa yli 40 vuoteen, mutta minulla on arktinen identiteetti. Kun tulen pohjoiseen, se tuntuu heti tutulta. Pohjoinen on minun sielunmaisemaani.”

Yhtä avoin Liksom ei ollut vuonna 1985, kun hänen ensimmäinen novellikokoelmansa Yhden yön pysäkki ilmestyi. Esikoiskirjailija halusi suojautua Rosa Liksomin taiteilijanimen taakse, koska hän oli ujo ja ajatteli, ettei julkisuus kuulu kirjailijan ammattiin. Liksom ei juuri antanut haastatteluja eikä muutenkaan esiintynyt ilman taiteilijarooliaan.

”Lapissa oli Annikki Kariniemen ja Reidar Särestöniemen kaltaisia huonoja esimerkkejä taiteilijoista, jotka suorastaan kylpivät julkisuudessa. Minulle oli äärimmäisen hyvä ratkaisu, että en lähtenyt siihen hullunmyllyyn”, Liksom sanoo.

Liksomin suhtautuminen julkisuuteen muuttui, kun hän vuonna 2011 voitti Finlandia-palkinnon romaanillaan Hytti nro 6 . Liksom oli sopinut itsensä kanssa, että jos voitto tulee, hän voi ruveta kiertämään maata ja kertomaan työstään yleisön edessä.

”Se sopi silloiseen elämäntilanteeseen ja sopii edelleen. Lopetan kiertämisen sitten, kun en enää nauti siitä.”

Kirjailija Annikki Kariniemen kolmas ja viimeinen aviomies oli Taisto Heikanmaa.
Kirjailija Annikki Kariniemen kolmas ja viimeinen aviomies oli Taisto Heikanmaa.
Kuva: LK-arkisto

Everstinnaa on kehuttu Liksomin parhaaksi romaaniksi, ja kirja kiinnostaa myös rovaniemeläisiä. Kirjailijaa kuulemaan on kokoontunut kymmeniä ihmisiä.

Everstinnassa Liksom kuvaa fasismin nousua 1930-luvun Suomessa mannekiineinaan romaanin päähenkilöt Everstinna ja Eversti. Samalla romaani kuvaa perhehelvettiä, jossa Eversti kiduttaa Everstinnaa sekä fyysisesti että henkisesti. Kirja on Everstinnan selviytymistarina.

Samaisesta helvetistä Annikki Kariniemi kertoo romaanissaan Erään avioliiton anatomia (1968). Romaani on omaelämäkerrallinen ja pohjautuu Kariniemen avioliittoon Oiva Willamon kanssa.

Yhtäläisyyksistä huolimatta Everstinna ei ole Kariniemen elämäkerta. Kariniemen elämä on ollut Liksomille kehys, jonka hän on täyttänyt fiktiivisellä aineistolla.

”Olen pitänyt ohjenuoranani, että vaikka kaikki kirjan tapahtumat eivät ole tapahtuneet oikeasti, ne kuitenkin olisivat voineet tapahtua”, Liksom sanoo.

Eversti Oiva Willamo (oik.) on 1940-luvulla otetussa kuvassa Saksan 20. vuoristoarmeijan komentajan, kenraalieversti Eduard Dietlin seurassa.
Eversti Oiva Willamo (oik.) on 1940-luvulla otetussa kuvassa Saksan 20. vuoristoarmeijan komentajan, kenraalieversti Eduard Dietlin seurassa.
Kuva: LK-arkisto

Everstinna-romaanilla on monta lähtökohtaa, kuten kirjallisuudella aina. Yksi lähtökohdista on Liksomin kiinnostus Suomen 1900-luvun historiaan. Se on avannut näkökulmaa siihen, mitä Suomessa ja Euroopassa on aivan viime vuosina tapahtunut. Kansallismielisen uhon ja rasismin nousussa on pelottavia yhtymäkohtia 1920- ja 30-lukuihin.

”Tämän takia halusin kirjoittaa fasismista ja näyttää, miten se saa mukaansa. Oli vain löydettävä tarina, jonka kautta siitä kerron.”

Läheltä piti, ettei tarinan päähenkilö olisi ollut kittiläläinen kuvataiteilija Kalervo Palsa, joka oli Liksomin ystävä. Palsa oli kaikkea muuta kuin fasisti, mutta taiteessaan hän käsitteli fasismia ja käytti sen ikoneita.

Palsasta kertova romaani oli jo pitkällä, kun Liksom päätti sittenkin vaihtaa tarinaa.

”Kallen jutusta olisi tullut liian taiteellinen. Annikki oli parempi tähän tarkoitukseen”, Liksom sanoo.

Alku- ja loppuepisodia lukuun ottamatta Everstinna on kirjoitettu tornionjokilaakson murteella eli meänkielellä. Murteen käyttö on luontevaa, sillä romaani on päähenkilönsä monologi. Yhden yön aikana Everstinna käy läpi koko elämänsä lapsuudenkodista Everstin vallan alle, sitten presidentin luvalla solmittuun avioliittoon nuoren Tuomaan kanssa ja lopulta väsyneisiin vanhuusvuosiin.

Liksomilla on elävä suhde meänkieleen, ja romaanillaan hän kumoaa murteisiin liittyviä ennakkoluuloja.

”Usein ajatellaan, että murteella kirjoitettu kirjallisuus on jotenkin huvittavaa tai alkeellista. Että murteella ei voi kirjoittaa mitään vakavasti otettavaa. Tämä kirja osoittaa, että kyllä todellakin voi”, Liksom sanoo.

Hän kertoo kuitenkin hieman yllättyneensä siitä, kuinka hyvin romaanin kieli on otettu vastaan. Edes kustannustoimittaja ei ehdottanut murteen vaihtamista yleiskieleen siinä pelossa, että murre karsisi lukijoita.

”Everstinnan ilmestyttyä on käynyt ilmi, että nimenomaan sen kieli kiehtoo lukijoita hirveän paljon. Kielestä on tullut tarinan ehkä paras osa.”

Annikki Kariniemi ei ole ensimmäinen lappilainen taiteilija, jota Rosa Liksom on käyttänyt fiktionsa lähteenä, mutta viimeinen hän saattaa olla.

Kesken jäänyt Palsa-romaani ei ole Liksomin mukaan nyt ajankohtainen eikä se ehkä koskaan valmistu. Reidar Säestöniemen Liksom käsitteli jo vuonna 2002 ilmestyneessä Reitari- romaanissa.

”Tämän jälkeen ei ole enää muita suuria Lapin taiteilijoita. Timo K. Mukka tietysti olisi, mutta hänestä en aio kirjoittaa koskaan.”

Kuka?

Rosa Liksom

Kirjailija ja kuvataiteilija.

Syntynyt 7.1.1958 Ylitorniolla.

Ristimänimeltään Anni Ylävaara.

Asunut lukioaikanaan Rovaniemellä ja opiskellut ylioppilaaksi Lyseonpuiston lukiossa.

Julkaissut novellikokoelmia, sarjakuvakirjoja, lastenkirjoja ja neljä romaania.

Everstinna-romaani ilmestyi tänä syksynä. Sen käännösoikeudet on myyty yli 20 maahan.

Asuu Helsingissä ja viettää kuukausittain 1–2 yötä laavulla Nuuksion kansallispuistossa.

Perheeseen kuuluvat puoliso ja tytär.