Tutkijat ovat kurkistaneet ensimmäistä kertaa kotimaisten kirkkojen alla hyvin säilyneisiin hautoihin röntgenteknologiaan perustuvalla tietokonetomografialla.
- Menetelmää ei ole aiemmin Suomessa käytetty. Sillä on voitu tutkia esimerkiksi arkun sisällä olevia tekstiilejä ja hautaustapoja, kertoo Oulun yliopiston tutkimusprojektin johtaja Titta Kallio-Seppä .
Oulun yliopiston arkeologian tutkimusyksikön monivuotinen projekti Kirkko, tila ja muisti selvittää, miten ihmisten maailmankuvan muutokset näkyvät keskiajan ja uuden ajan pohjoissuomalaisissa kirkoissa ja hautaustavoissa.
Vuosisatoja sitten varsinkin parempaa väkeä haudattiin kirkkojen alle, missä arkut ja vainajat ovat säilyneet hyvin. Usein vainajat muumioituivat, ja näitä kirkkomuumioita on säilynyt sadoittain vanhojen kirkkojen uumenissa.
Kallio-Sepän mukaan tutkijoille oli tärkeää, ettei vainajiin kajottaisi turhaan. Tietokonetomografian eli viipalekuvauksen avulla Haukiputaan ja Keminmaan kirkkovainajista saatiin tietoja heidän arkkujaan aukaisematta.
Lapsivainajien hautaustavat on yksi tutkimusaiheista, joista on saatu uuden tekniikan avulla lisätietoa. Noin 300–400 vuotta sitten lapsikuolleisuus oli niin suurta, että osapuilleen joka toisissa hautajaisissa viimeiselle matkalle saateltiin lapsia.
- Sekä tyttö- että poikavauvat on haudattu päässään kukkaseppele. Se on viattomuuden symboli. Aikaisemmin keskiajalla ajateltiin, että kaikkia ihmisiä vaivaa perisynti, mutta 1600-luvulle tultaessa lapset alettiinkin nähdä viattomina, kertoo arkeologian tutkija Sanna Lipkin .
