Ruusuja!
1. Juhani Tamminen: Viimeisillä Mestis-kierroksilla ylimääräiset ottelut Hifk:n riveissä Liigan puolella ovat ehkä alkaneet näkyä väsymyksenä, mutta silti ylivoimaisesti RoKin ykköshyökkääjä ja oli parhaimmillaan jopa maaginen syyskaudella hyvin harjoitellun kesän jälkeen. Kaipaa yhä lisää röyhkeyttä. Jaksanut myös puolustaa. (7+20=27)
2. Olli-Matti Järvelä: Tehokkaimmillaan juuri Tammisen tutkaparina, mutta jälki on ollut tarkkaa vaikka alkukauden ykkösvitja hajotettiinkin. Parantanut etenkin viimeistelyään viime kaudelta. RoKin maalipörssin ykkönen. (13+12=25)
3. Tuomas Komulainen: Ensimmäinen kokonainen kausi Mestiksessä pienikokoisella hyökkääjällä, ja tehot hyökkäyspäässä ovat säilyneet vaikka ketjukaverit ovat vierellä vaihtuneet. Toisaalta liikaa turhia jäähyjä, joista osa vielä hyökkäyspäässä. (11+6=17)
4. Tuomas Salmela: Puolustusvoimien velvoitteista huolimatta ehdoton ykköspuolustaja. Toivottavasti virheet karsiutuvat omassa päässä, mutta torniolaiselta on nähty ennakkoluulotonta pelaamista koko syyskausi. (6+8=14)
Kunniamaininnat voi antaa myös peliään ja vauhtiaan parantaneelle Daniel Vozenilekille muutamista kiehahduksista huolimatta sekä toimitusjohtaja Pekka Kankaanrannalle , joka on laittanut ensimmäisen puolen vuoden aikana tuulemaan oikein kunnolla.
Risuja.
Hifk-avut: Tai oikeastaan niiden olemattomuus. Juha Jääskä kävi pelaamassa kolme ottelua, keräten 16 jäähyminuuttia ja plusmiinus-saldoonsa lukeman -7. Toki Hifk on ollut pahassa loukkaantumissumassa, mutta varmasti monien odotukset olivat tämän osalta korkeammalla, kun yhteistyö julkistettiin.
Mikko Männistö: Tehoja on tullut, mutta omassa päässä pelaaminen oli etenkin syksyn kääntyessä talveksi todella pehmeää, ja omissa on soinut kohtuuttoman usein. Joukkueen huonoin plusmiinus-lukema, -11. (2+10=12)
Marco Zorec: Itävaltalaispuolustaja ei ole saanut kesän aikana vauhtia jalkoihinsa ja on ajoittain pulassa vikkelien Mestis-hyökkääjien keskellä. Päätyy toisinaan ihmeellisiin ratkaisuihin kiekon kanssa, kun pitäisi olla nuoren pakiston johtaja. (1+6=7)
Harri Pälve: Pelaaminen vastustajan alueella jää usein turhaksi kaarteluksi ja vedot piippuun eikä puolustuspelaaminenkaan ole aina ollut ihan parasta a-ryhmää. Potentiaalia olisi huomattavasti parempiinkin tehoihin. (4+8=12)