Länsinaapurin karttaa katsomalla saa vinkin, kuinka suurelle alueelle suomalaisasutus aikanaan levittäytyi Pohjois-Ruotsissa. Monilla seuduilla kaikki järvien, jänkien ja vaarojen nimet ovat suomea.
Suomi liitettiin Venäjään 1809, minkä jälkeen Tornionjoen länsipuolella murre rupesi eriytymään murteesta, jota puhuttiin joen itärannalla.
Ensimmäiset täysin ruotsinkieliset valtionkoulut perustettiin Tornionlaaksoon 1890. Alkoi tietoinen ruotsalaistamiskampanja. Suomen sanat haluttiin kitkeä pois kansan suusta. Sama oli siihen aikaan trendi muissakin maissa. Jotkut näkivät unta jopa suur-Suomesta.
1970-luvulla länsinaapurissa havahduttiin, että Tornionlaaksolla on oma, muusta Ruotsista poikkeava historia ja oma kieli. Syntyi liike, joka rupesi vahvistamaan Tornionlaakson identiteettiä ja korostamaan meänkieltä. Painotettiin, ettei kysymys ole vain suomen murteesta.
Ensimmäinen meänkielellä kirjoitettu romaani, Bengt Pohjasen "Lyykeri" julkaistiin vuonna 1985. Vähitellen myös Ruotsin valtio heräsi tunnustamaan meänkielisten aseman.
Vuonna 2000 meänkielestä tuli virallinen vähemmistökieli Ruotsissa. Kiiruna, Jällivaara, Pajala, Övertorneå, Haaparanta ja Kalix nimettiin mäenkielisiksi alueiksi. Sama status on myös suomella. Arvioidaan, että nykyään noin 30 000 henkilöä puhuu meänkieltä.
Meänkielen vaalijoiden keskeinen tavoite on ollut kielen elvyttäminen ja vanhojen sanojen säilyttäminen. Ensimmäinen meän kielen sanakirja ilmeistyi 23 vuotta sitten. Kirja sisälsi meänkielen vastineita ruotsinkielisille sanoille.
Parhaillaan on tekeillä uusi meänkielen sanakirja. Kaksi ensimmäistä osaa on jo saatu valmiiksi ja kolmannen osan valmistumista juhlittiin tiistaina. Nyt on päästy R-kirjaimeen asti.
Suunnitelmissa on vielä kaksi osaa, minkä jälkeen koko paketin pitäisi olla valmis. Työ tehdään talkoovoimin. Meänmaan kieliraatiin on saatu väkeä Ruotsista, Suomesta ja Romaniasta Kolosvarin kaupungin yliopistosta Enikö Molnár Bodrogi.
Talkoolaisille kannattaa nostaa hattua. Tornionlaaksossa kasvaneet sanat ovat rikkaus. Sekä Suomen että Ruotsin puolella syntyneiden kirjailijoiden ansiosta meänkielen sanat ovat tulleet tunnetuiksi myös varsinaisen kielialueen ulkopuolella. Se, mitä joskus saatettiin hävetä, on nyt ylpeyden aihe.