Aliravitsemus ja erilaiset tartuntataudit ovat arkipäivää Bangladeshin rohingya-muslimien pakolaisleireillä, joissa asukkaat odottavat epätietoisina palautuksien alkamista.
Toista kertaa Bangladeshissa oleva lasten sairaanhoitaja Paula Kamppuri-Oporta oli viime syksynä pystyttämässä leirien tuntumaan kenttäsairaalaa, ja nyt toisella komennuksellaan hän on päässyt itse potilastyöhön.
SPR:n avustustyöntekijänä Cox's Bazarissa toimiva Kamppuri-Oporta työskentelee klinikalla, jolla hoidetaan pääosin kirurgisia potilaita. Hoidettavana on erilaisia murtumia, haavoja ja märkäpaiseita, joita on paljon jopa parikuukautisilla vauvoilla. Lisäksi klinikalla hoidetaan palovammoja, joista jotkin vaativat ihosiirron.
– Tavallinen tarina on, että kuuma keitinvesi on kaatunut päälle, Kamppuri-Oporta kertoo.
Tuhkarokkoa ja kurkkumätää
Myös tartuntataudit jylläävät leirillä. Joulukuussa klinikan erityisosasto oli täysi, pääosin tuhkarokkopotilaista. Tammikuussa tuhkarokkopotilaita ei ollut enää niin paljon ja sama viesti kantautui myös muilta leirin asukkaita hoitavilta klinikoilta. Kurkkumätäpotilaat puolestaan ohjataan toisen avustusjärjestön klinikalle.
– Yhtään koleratapausta ei sairaalassamme vielä ole ollut, Kamppuri-Oporta lisää.
Lisäksi klinikalla hoidetaan päivittäin aliravittuja lapsia. Myös pienten lasten äidit ovat usein aliravittuja. Maailmanterveysjärjestön mukaan arviolta neljännes alle 5-vuotiaista lapsista Cox's Bazarissa kärsii aliravitsemuksesta.
Palautuksien aikataulu petti heti alkuunsa
Palautuksista Myanmariin ei kenttäsairaalaan ole Kamppuri-Oportan mukaan kantautunut uutisia. Esimerkiksi potilaiden kanssa keskusteluun aiheesta on harvoin mahdollisuuksia.
– Yhteistä kieltä ei ole ja työ lastenosastolla on ollut hyvin kiireistä.
Rohinhgyoiden palautukset takaisin Myanmariin oli alkuperäisen aikataulun mukaan määrä alkaa tammikuun lopulla. Bangladeshin pakolaisviranomaiset kuitenkin ilmoittivat hetkeä ennen palautuksien alkua, että valmistelut ovat vielä pahasti kesken ja palautuksien aloittaminen viivästyy. Alkujaankin Myanmarin ja Bangladeshin sopimuksessa määriteltyä aikataulua oli pidetty liian toiveikkaana.
Myanmaria on painostettu takaamaan rohingyoille turvallinen paluu takaisin Rakhineen, josta sadattuhannet ovat paenneet armeijan toimien takia. YK on kutsunut armeijan operaatiota etniseksi puhdistukseksi.
Myanmarin vakuutteluista huolimatta Bangladeshiin paenneet ovat olleet haluttomia palaamaan Rakhineen, vaikka Bangladeshin täpötäysillä leireillä olosuhteet ovat vähintään alkeelliset.
– Suurin osa asumuksista on kyhätty bambukehikkojen ympärille liitetyistä mustista muovisäkeistä. Mahdollisuudet hygienian hoitamiseen ovat huonot päätellen jo siitä, että sairaalassa hoitamani lapsipotilaat ovat olleet hyvin likaisia ja heidän vaatteensa todella likaisia, Kamppuri-Oporta sanoo.
YK:n pakolaisjärjestön mukaan monien pakolaisten viesti on ollut, että he palaavat Myanmariin vain, jos heidän oikeutensa tunnustetaan ja palaaminen on turvallista.