Pekka Myllymäki sai aivoveritulpan viime vuoden huhtikuussa. Sen seurauksena hänelle tuli toispuolihalvaus.
Myllymäki on alkanut pikkuhiljaa kuntoutua. Hän kykenee kävelemään rollaattorin avulla jonkun verran. Lisäksi hänen kotiinsa on asennettu tanko, jonka tukea vasten on mahdollista harjoitella itsenäisesti.
–Edistystä on tapahtunut, sillä vielä viime kesänä jalkani eivät pelanneet ollenkaan Myllymäki kertoo.
Nyt Myllymäki on kävelykuntoutusjaksolla Tornion Saarenvireessä. Siellä hän muun muassa pääsee päivittäin harjoittelemaan kävelemistä kävelyrobotin avulla. Fysioterapeutti Virpi Kuukasjärvi kannustaa vieressä.
–Robotin avulla aivot voivat oppia taas normaalin kävelyn mallin. Kävelytyyli voi muuttua, kun ihminen sairastuu, Kuukasjärvi kertoo.
Robotti liikuttaa harjoittelijan jalkoja ja mittaa samalla polven ja lonkan tukea ja heilahdusta. Harjoituksesta piirtyy kuvaruudulle käyrää.
Tavoitteena on, että harjoittelija yrittää myös itse liikuttaa jalkoja. Jos se onnistuu, niin kuvaruudulle piirtyy mutkikkaampaa käyrää.
–Harjoitus vaatii vahvaa keskittymistä, Kuukasjärvi kertoo.
Saarenvireessä on ollut kävelyrobotti jo vuodesta 2012 saakka. Kävelyrobotit ovat jo yleistyneet maailmalla ja Suomessakin niitä on jonkin verran. Vastaavaa mallia kuin Saarenvireessä, on Suomessa yhteensä viisi.
Kuukasjärven mukaan robotti voisi olla ahkerammassakin käytössä.
–Halvaantumisen jälkeen kävelyä kannattaisi alkaa harjoitella heti, kun se on mahdollista, Kuukasjärvi toteaa.
On yksilöllistä, milloin varsinaisen kuntoutuksen voi aloittaa ja lääkärit määrittävät kuntoutuksen aloittamisajankohdan.
Kävelyrobotti ei ole ainoa kuntoutumisrobotti Saarenvireessä. Myös käden toimintoja parannetaan robotin avustuksella. Torniolainen Eino Karjalainen testasi käden kuntoutusrobottia Saarenvireen avointen ovien päivässä.
–Kokeilin laitetta ensimmäisen kerran aika pian sairastumisen jälkeen, joulukuussa 2015 halvaantunut mies kertoo.
Toimintaterapeutti Iida Suunta kertoo, että laite keventää oman käden liikettä, ja tavoitteena on vahvistaa oman käden liikettä. Laitteella pelataan erilaisia pelejä, jotka kehittävät käden toimintojen lisäksi myös keskittymistä, hahmottamista, silmä- käsikoordinaatiota sekä muistia.
Eino Karjalainen kertoo, että voimat kädessä ovat kyllä lisääntyneet, mutta hienomotoriikka vaatii vielä treenaamista.
Suunta kertoo, että kättä kannattaa kuntouttaa valmiuksia eli esimerkiksi voimaa lisäämällä, mutta myös tekemällä perustoimintoja, kuten syömällä tai pukeutumalla.