Lappi universitehtas lágiduvvui dán vahkos beaivásaš seminára sámi doaibmahehttejuvvon olbmuid vuoigatvuođain. Seminárii lei bovdejuvvon Ara Aikio (38 j) Ohcejogas muitalit iežas vásá-husaid doaibmahehttejumiin.
- Go deavddát 18-jagi de njuolga fal ealáhahkii. Nu dat Lappi guovddášbuohcceviesu doak- tárat lohke munnje, dadjá Aikio.
Su vásáhusa mielde guovd-dášbuohcceviesus eai dalle máhttán eaige sáhttán veah- kehit, go gažaldagas lei hállanváttisvuohta. Rivttes diagnosa son fidnii Oulus muhtun foniatriija doaktáris, gii gávnnahii ahte Aikios lea dysfasiija.
Dysfasiijas giellaovdáneami erenoamáš hástalusas dahje čuolmmas, mas ii leat dahkamuš eará buohcuvuođas dahje doaibmahehttejumis.
Dat boahtá ovdan nu ahte olbmos lea hástalusat hállat ja/dahje áddemis. Aikio lohká iežas nággárin ja lihkus nu, go ovda- mearkan sámegielat logopedat eai gávdno Suomas. Ai- kio buvttii ovdan sáhkavuo- rustis maid dan, man dehálaš bearraša ja fulkkiid doarjja lea leamaš.
- Bearraša doarjja lea erenoamáš dehálaš, eandalii dákkár dilis go sámegielat veahk- keneavvut illá gávdnojit.
Aikio lea ámmátgoahkka ja dasa stuđerii Oulus. Maŋimuš jagiid son lea bargan Ohcejoga sámegielat má- náidgárddis divššárin. Dál Aikio stuđere nuppi jagi oahpposoahpamuša bokte mánáid bagadallin Oulu diakoniijaskuvlla Ylitornio doaibmabáikkis. Skuvla leamaš Aikio mielde hui rabas ja veahkkái. Ovttas sii leat dahkan sutnje persovnnalaš oahppoplána.
- Dalle go leat iskosat de mun bádden iežan vástádusaid ja sádden oahpaheaddjái. Okta vástádus lea sullii 5-10 minuhta.
Barggu ja stuđerema lassin Aikio lea hui aktiivvalaš politihkkár Suoma gielda- ja bellodatpolitihkas.
Suopma ratifiserii ON doaibmahehttejuvvon olbmuid soahpamuša geassemánus. Soahpamuš nanne doaibmahehttejuvvon olbmuid vejolašvuođaid mearridit iežaset eallimis ja lasiha sin vejolašvuođaid oassálastit servodaga doaimmaide ovttaveardásaččat earáiguin.
Dat gáibida earret eará heivvolaš bálvalusaid, fysalaš birrasa hehttehusaid haga ja dieđu oažžuma.
Seminaari saamelaisten vammaisten oikeuksista
Lapin yliopistolla järjestettiin torstaina saamelaisten vammaisten oikeuksista seminaari
Suomi on kesäkuussa ratifioinut YK:n vammaisten henkilöiden sopimuksen
Utsjokelainen Ara Aikio oli kertomassa omista kokemuksistaan dysfaatikkona. Hän opiskelee lastenohjaajaksi Oulun diakoniaopistossa
Dysfasia on kielenkehityksen erityisvaikeus, joka ei johdu muusta sairaudesta tai vammasta. Haasteita ilmenee puheen tuottamisessa ja/tai ymmärtämisessä.