Ritikan lähes sa­ta­vuo­tiaan koulun katto kuntoon Kemissä – kau­pun­ki perkaa suo­je­lu­ra­ken­nuk­siaan

Kemin kaupunki toivoo, että korjaustyöllä lunastetaan Museovirastolta lupa purkaa samaa kautta ja tyyliä edustava "riekaleiksi revitty" Rytikarin koulu.

Vuonna 1921 valmistuneen Ritikan koulun seinähirret ovat kaupunginarkkitehti Kaisa-Mari Immosen mukaan loistokunnossa. Katto sen sijaan oli päässyt jo vuotamaan.
Vuonna 1921 valmistuneen Ritikan koulun seinähirret ovat kaupunginarkkitehti Kaisa-Mari Immosen mukaan loistokunnossa. Katto sen sijaan oli päässyt jo vuotamaan.
Kuva: Teija Laurinolli

Jo noin 30 vuotta tyhjillään seisoneen Ritikan koulun kattoa korjataan parhaillaan. Talo on Kemin kaupungin omistuksessa. Saman pihapiirin vanhan asuntolarakennuksen osti vuonna 1989 Kemin Jahti- ja Kalamiehet.

– Katto ehti päästä vuotamaan. Sen korjaaminen tänä vuonna on ollut teknisen lautakunnan päättämässä ohjelmassa. Remontin kustannusarvio on 30 000 euroa, kertoo kaupunginarkkitehti Kaisa-Mari Immonen.

– Muuten vuonna 1921 valmistunut talo on hyväkuntoinen. Sen hirret ovat yhä mielettömän hyvässä kunnossa, kuin uusia.

Kaupunki perkaa suojeltuja rakennuksiaan ja niiden kuntoa. Ritikan koululla on vahva suojelumerkintä SR-1.

– Koetamme saada vertailuperusteella purkulupia. Rakennusraatoja on siellä täällä. Ritikan kohteen kunnossapitämisellä voi olla mahdollisuus lunastaa Museovirastolta lupa purkaa samaa aikakautta ja tyyliä edustava Rytikarin koulu, joka on riekaleiksi revitty.

Rytikarin koulun suojelumerkintä on SR-2. Senkin pihapiirissä sijaitsee vanha asuntola, jolla puolestaan on SR-1-suojelu.

– Ritikan koulun kunnossapito tähtää myös siihen, että yritämme löytää sille ostajan. Myynnin kannalta sijaintikin on parempi kuin Rytikarin kohteen, Kaisa-Mari Immonen sanoo.

Ritikan koulun on suunnitellut arkkitehti Toivo Salervo, jonka käsialaa ovat Kemissä myös Pajusaaren koulu (1930) ja Sauvosaaren koulu (1936) sekä Tervolassa Koivun koulu (1928) ja Ylitorniolla kristillisen opiston päärakennus (1927).

– Kerrosalaa siinä on 645 neliötä, huoneet ovat korkeat. Luokissa on pönttöuunit. Lämmitysjärjestelmää rakennuksessa ei ole. Itse suosittelisin maalämpöä ja vastuksia pönttöuuneihin. Jonkin niistä voisi kunnostaa puunpolttoon.

Immosen mukaan rakennus soveltuu hyvin yksityiskäyttöön toisin kuin tyhjillään olevat yli tuhannen neliön Pajusaaren koulu ja reilun 3 000 neliön entinen yhteiskoulu (1961).

– Vertailuperustetta ei voi käyttää Heikki ja Kaija Sirenin suunnittelemaan yhteiskouluun kuin valtakunnallisesti. Haminassa on Sirenien suunnittelema suurin piirtein samanlainen hallikoulu, mutta emme voi sanella sinne, että teidän pitää korjata se, jotta me voimme purkaa täällä.

Ilmoita asiavirheestä