Sisäministeri Paula Risikko (kok.) suhtautuu kielteisesti ajatukseen, että tiedustelulainsäädännön vaatimat muutokset perustuslakiin olisivat voimassa määräaikaisesti.
Kansainvälisen lain ja ihmisoikeuksien professori Martin Scheinin esittää alkuviikosta julkaistussa blogikirjoituksessaan , että eduskunta voisi päättää muuttaa kiireellisessä järjestelyssä perustuslakia poikkeuslailla aina määräajaksi.
Taustalla on Scheininin esittämä huoli siitä, että Suomeen kaavailtu tiedustelulainsäädäntö heikentäisi perustuslakiin kirjattua yksityisyydensuojaa.
Tiedustelulainsäädännön mietinnössä todetaan, että lain voimaan astuminen edellyttäisi muutoksia yksityisyydensuojaa koskevaan perustuslain pykälään. Scheinin kuitenkin kirjoittaa, että valtuuksia saatettaisiin jatkossa löyhentää entisestään, kun perustuslakia on muutettu.
–Kun kyseessä olisi poikkeuslaki eikä perustuslain muutos, perustuslain yksityisyydensuojasäännöksen kanssa ristiriidassa olevat myöhemmät ehdotukset vaatisivat aina uudelleen eduskunnan määräenemmistöpäätöksen, hän kirjoittaa.
Parhaana vaihtoehtona Scheinin pitää tiedustelulakiesityksen muuttamista niin, ettei ristiriitaa perustuslain kanssa syntyisi.
Hän on osoittanut blogikirjoituksensa avoimena kirjeenä eduskunnan oppositiopuolueille, koska hallituspuolueiden edustajamäärä ei riitä ajamaan läpi perustuslain kiireelliseen muutokseen vaadittavaa viiden kuudesosan määräenemmistöä.
Normaalissa menettelyssä perustuslain muutokset vaativat kahden eduskunnan hyväksyntää.
Risikko: "voimasuhteiden pelinappula"
Sisäministeri Risikko arvioi Lännen Medialle, että poikkeuslakimenettely voisi tarkoittaa sitä, että eduskunnan pitäisi samalla määräajoin hyväksyä Suomen suorittama tiedustelu.
–Tällaisesta poikkeuslaista tulisi poliittisten voimasuhteiden pelinappula. En missään nimessä kannata mitään poikkeuslakia, hän toteaa.
Myös tiedustelulainsäädäntöä valmisteleva sisäministeriön erityisasiantuntija Heli Heikkola arvioi, että poikkeuslaki altistaisi perustuslakia poliitikoiden tahdolle.
Hänen mukaansa perustuslain muuttamistarve tuli esiin jo hyvin varhaisessa vaiheessa lain valmistelussa.
–Tietyissä ei-demokraattisissa valtioissa siviilitiedustelu voi myös olla vallankäytön väline, ja tätä olemme pyrkineet myös taklaamaan omassa hankkeessamme. Että se ei olisi riippuvainen siitä, kuka kulloinkin on vallankahvassa, hän sanoo.
Risikko kertoo aikovansa esittää edelleen sitä, että perustuslakiin vaadittavat muutokset tehtäisiin kiireellisinä.
–Tulen esittämään tätä asiaa loppuun asti, mutta ymmärrän, jos eduskunta on asiasta toista mieltä, sanoo Risikko.
Oppositio odottaa lakiesitystä
Oppositiopuolueissa kannanotot Scheinin ajatuksiin ovat toistaiseksi vielä varovaisia pääsääntöisesti siksi, että eduskuntaryhmät haluavat saada hallituksen lopullisen esityksen lakikokonaisuudesta eteensä.
Vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtaja Krista Mikkonen on kuitenkin hyvillään siitä, että perustuslain muutoksesta esitetään muutakin kuin pelkkää sen kiireellistä käsittelyä. Perustuslain pitää hänen mukaansa kuitenkin kestää aikaa.
–Erinomaista, että keskustelu herää ja asiantuntijat tarjoavat vaihtoehtoja, sanoo Mikkonen.
Sdp:n eduskuntaryhmän puheenjohtajan Antti Lindtmanin mukaan tiedustelulainsäädännön tuomien uusien valtuuksien pitää olla riittävän tarkkarajaiset, ja hän kertoo ryhmän suhtautuvan vakavasti Scheininin esittämiin huomioihin.
–Olemme tiedustelulainsäädäntöä koskeviin lausuntopyyntöihin annetuissa vastauksissamme korostaneet, että tiedustelutoiminnan tulee olla tarkkaan kohdennettua ja vastaavasti yleinen massavalvonta tulee torjua, hän toteaa sähköpostitse.
Tiedustelulainsäädännön esitys pyritään Risikon mukaan antamaan eduskunnalle tänään tiistaina alkaneen syysistuntokauden aikana.