Hyvä kehitys jatkuu: Suomessa vuonna 2016 tehtyjen rikosten kokonaismäärä laski hieman edelliseen vuoteen verrattuna.
Helsingin yliopiston Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin viimeviikkoise rikollisuustilannekatsauksen mukaan viranomaisten tietoon tuli viime vuonna 488 000 lakeja sekä asetuksia vastaan tehtyä rikosta. Liikennerikkomuksia tehtiin yhteensä 335 000 kappaletta.
Omaisuusrikosten määrä laski kolmella prosentilla. Henkeen ja terveyteen kohdistuvien rikosten (esim. henkirikokset ja pahoinpitelyt) määrä pysyi jokseenkin ennallaan Pidemmällä aikavälillä pahoinpitelyrikosten määrällinen kasvu on kuitenkin jatkunut pitkään, mutta viime vuosina on ollut merkkejä kasvun tasaantumisesta. Huippuvuosi oli 2011.
Murhia viime vuonna tehtiin 21 ja tappoja 55 (vuotta aiemmin 36 ja 48).
Rikosten kokonaismäärä on kyllä laskenut koko kuluvan vuosikymmenen ajan.
Rikollisuus Suomessa onkin jo hyvän aikaa ollut vähenemään päin monella sektorilla, toteaa suunnittelija Hannu Niemi Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutista.
–Yleisesti voi sanoa että rikollisuuden kehitys ei Suomen osalta ole mitenkään huolestuttava, Niemi summaa.
Hänen mukaansa väkivaltarikollisuutta länsimaissa vähentää populaation ikääntyminen. Varkauksien määrää laskee taas elintason nousu.
Tyypillinen rikoksentekijä on nuori naimaton mies.
–Se ei varmaan koskaan muutu. Nuoret miehet ovat liikkuvia ja heillä on omat motiivinsa. Nuoruuteen liittyvät alkoholinkäyttö ja ravintolaelämä osaltaan poikivat väkivaltarikollisuutta, kun tapellaan milloin mistäkin. Yleensä varmaankin tytöistä.
Seksuaalirikokset lisääntyivät viime vuonna noin 12 prosenttia.
Poliisin tietoon tulleiden raiskausrikosten määrä on noin puolitoistakertaistunut viimeisen 10 vuoden aikana, tosin näidenkin rikosten kasvu on viimeisen viiden vuoden aikana tasaantunut. Viime vuonna raiskausrikoksia tuli poliisin tietoon 1 160. Tilastokeskuksen ennakkotietojen valossa tämä kehitys on kiihtymässä: vuoden ensimmäisellä neljänneksellä raiskausrikoksia kirjattiin 330, mikä on 32,1 prosenttia edellisvuotta enemmän.
Viimevuotisen kasvun instituutti katsoo johtuvan ainakin osittain turvapaikanhakijoiden määrän kasvusta.
– Vaikuttaa vähän siltä, että se aika paljon menee [heidän piikkiinsä]. Raiskausepäillyissä muiden kuin maahan pysyvästi muuttaneiden ulkomaalaisten määrä kaksinkertaistui (6,2 prosentista 12,3 prosenttiin). Ei se ole mikään ihme, kun väkeä tuli niin paljon kerralla.
Muissa seksuaalirikoksissa tilapäisesti Suomessa olevien ulkomaalaisten osuus nousi 3,3 prosentista 10,4 prosenttiin. prosenttiin. Toki kyse on edelleen rikosten kokonaismäärään verrattuna pienistä luvuista: seksuaalirikoksia tehtiin yhteensä 3 327.
Pahoinpitelyissä tämän ryhmän osuus kohosi 2,1 prosentista 4,1 prosenttiin.
Viimeisen kymmenen vuoden aikana merkittävin prosentuaalinen kasvu on koettu petosrikoksissa, vaikka vuonna 2016 niiden määrä hieman laskikin edellisvuoteen verrattuna (23 643 vs. 24 633). Vuonna 2007 petoksia tehtiin hieman alle 13 000, joten niiden määrä on aikajaksolla liki kaksinkertaistunut.
Niemen mukaan kasvun selittää nettirikollisuuden kasvu. Tyypillisiä verkkorikoksia ovat esimerkiksi maksukorttien väärinkäyttö.
Verkkourkinnassa (phishing) yritetään huijausviestein saada käsiin verkkopankkien käyttäjätunnuksia ja salasanoja, jotta päästäisiin käsiksi asiakkaan tileillä oleviin varoihin.
–Sitten on perinteisempiä rikoslajeja esimerkiksi jossakin tori.fi:ssä: jätetään [maksettu] tavara toimittamatta.
Nettirikollisuudelle on myös ominaista maantieteellisten rajojen ylittyminen, eli rikolliset toimivat usein ulkomailta käsin.
Huumausainerikollisuuden tilastollinen kasvu (+7%) taas ei Niemen mukaan ole mitenkään varmasti todellinen ilmiö.
–Se on niin paljon kiinni siitä poliisin kontrollista: onko lisääntyminen todellista, vai jääkö rikoksista vain enemmän kiinni?
Monet merkit viittaavat kuitenkin kannabiksen kotikasvatuksen lisääntymiseen, mikä osaltaan selittänee kasvua.
– Jos poliisilla on suurempia tarkkailuoperaatioita, joissa jää useampia ihmisiä kiinni, se voi vaikuttaa asiaan ainakin hetkellisesti. Käytöstä voi jäädä kiinni voi jäädä muun rikollisuuden ohessa, ja vuosituhannen alkupuolella luvut ovat voineet kasvaa siksikin, kun rattijuopumukseen tuli huumausaineille nollaraja.
–Toisaalta voi olla myös, että poliisin valvontatoiminta on heikentynyt ja huumeiden käyttö samalla lisääntynyt.
Internet kyllä muokkaa huumerikollisuutta, sillä bisnes se on huumebisneskin:
–LSD:n lisääntyminen ainakin väliaikaisesti johtuu siitä, että kun verkossa myydään muita huumeita, LSD-lappuja on voitu antaa siinä kylkiäisenä.
Myös liikennerikkomusten määrän kasvu voidaan kuitata paremmalla valvonnalla, sillä liki kolme neljästä liikennerikkomuksesta oli ylinopeuksia.
–Yleensäkin liikennerikosten kasvu pidemmällä aikavälillä johtuu pelkästään tästä automaattivalvonnasta ja sen lisääntymisestä.
Rikosten kokonaismäärästä (488 000) omaisuusrikokset muodostavat vajaa puolet (47 %). Henkeen ja terveyteen kohdistuneita rikoksia sekä seksuaalirikoksia oli kahdeksan prosenttia kaikista rikoksista, niistä valtaosa pahoinpitelyrikoksia.
Rattijuopumuksia oli rikoksista noin 3,5 prosenttia. Muut rikoslakiin perustuvat liikennerikokset muodostavat rikosten kokonaismäärästä noin viidenneksen (21 %).
Muita mainittavia rikosryhmiä ovat huumausainerikokset (5,1 %), rikokset oikeudenkäyttöä, viranomaisia ja yleistä järjestystä vastaan (2,7 %), yksityisyyden, rauhan ja kunnian loukkaamiset (2,0 %) sekä aserikokset (1,7 %).