Kotimaisessa jääkiekkoliigassa päävalmentajana toimineiden ruotsalaisten joukko on lyhyt ja pölyä kerännyt. Viisikosta Leif Boork, Freddy Lindfors, Curt Lindström, Curt Lundmark ja Håkan Nygren vain Lindström on valmentanut Suomessa tällä vuosituhannella.
Tiistaina alkavalla kaudella joukkoon liittyy Tapparan Rikard Grönborg, joka on ylipäätään ensimmäinen ulkomaalainen päävalmentaja Liigassa sitten kauden 2008–2009 ja kanadalaisen Glen Hanlonin.
Grönborg on yksi liigakauden neljästä tulokaspäävalmentajasta, mutta meriiteiltään omaa luokkaansa. Hän on luotsannut Ruotsin kahdesti maailmanmestariksi.
– Olen superinnoissani, koska tämä on minulle jotain täysin uutta. Lähden kauteen uteliaana, mitä uusi sarja ja maa tuovat tullessaan, Grönborg kertoi viime viikolla Liigan avaustilaisuudessa.
Siinä, missä suomalaiset tulokaspäävalmentajat ovat uransa tähän asti kirkkaimmassa valokeilassa, Grönborg on tottunut raakaan tulosvastuuseen. Potkut päättivät kolmen ja puolen vuoden urakan Zürich Lionsissa kesken viime kauden.
Tappara on voittanut kaksi Suomen mestaruutta peräkkäin ja Mestarien liigan.
Grönborg tuntee menestyshistorian, mutta ei kerää siitä paineita.
– Tapparan organisaatiossa on tehty loistavaa työtä, kun he ovat saavuttaneet viime vuosina paljon. Viime kauden joukkue oli kuitenkin viime kauden joukkue, ja tämän kauden joukkueella on edessä aivan uusi matka. Kaikilla muillakin on uudet joukkueet. Mitä ikinä tapahtuikin viime kaudella, se jäi sinne.
– Keskitymme tähän kauteen ja uuteen matkaan. Tämä ei koske vain minua vaan kaikkia valmentajia, pelaajia ja joukkueita.
Ihmisten määrä kasvaa
Kuusi seuraa viidestätoista lähtee tiistaina alkavaan jääkiekon liigakauteen uudessa komennossa. Yksi heistä on kuopiolaisen KalPan päävalmentaja Petri Karjalainen, joka on työskennellyt päävalmentajana myös Suomen poikamaajoukkueissa ja Mestiksessä. Hän valmensi Rovaniemen Kiekon Mestisjoukkuetta kaudella 2017–2018. Apuvalmentajana tutuiksi ovat tulleet Liiga, KHL ja Sveitsin pääsarja.
– Suurin ero on ihmisissä ympärillä. Mestiksessä ja alle 20-vuotiaiden sarjassa ei ole niin montaa ammattilaista valmentajaa apuna ja niin isoja johtoryhmiä kuin Liigassa.
– Määrätynlainen tulosvastuu tulee vielä kovemmaksi, mutta se tulee talouden kautta. Pyritään voittamaan mahdollisimman monta peliä, että saadaan katsojia halliin ja toiminta pyörii.
Imatran Ketterän Mestiksen kestomenestyjäksi ja sen jälkeen Rovaniemen Kiekon kahdesti Mestiksen pronssille valmentanut Maso Lehtonen aloittaa ensimmäisen pestinsä Liigajoukkueen päävalmentajana. Lehtosen luotsaamaa HPK:ta ei povata kärkisijoille, mutta pienenkin liigaseuran resurssit ovat huomattavasti suuremmat kuin Mestiksessä.
– Liigajoukkueessa on aika paljon enemmän ihmisiä töissä. Valmennustiimissä ja taustoilla on enemmän porukkaa. Pystymme jakamaan työtä, Lehtonen sanoi.
– Lisäksi Liigassa pelaajat ovat vanhempia, ja siitä tulee määrätynlainen ammattimaisuus. Meillä valmentajilla on haasteena se, että meidän pitää tuoda uusia juttuja pelaajille ja kehittää heitä, yli 30-vuotiaitakin pelaajia.
Kuormitus kohdalleen
Rovaniemellä Lehtonen oppi, mitä sarjan eniten matkustavan joukkueen pitää huomioida. Opeille on käyttöä Liigassa.
– Mestikseen verrattuna pelimäärä kasvaa vähän. Arki muuttuu myös sen takia, kun pitää miettiä joukkueen kuormitusta.
Liigassa työnkuvat ovat selkeät.
– Se on päätoiminen työ, joten ei tarvitse miettiä muita kalentereita. Pystymme optimoimaan asioita, mutta pystymme myös vaatimaan enemmän, niin pelaajilta kuin meiltä valmentajiltakin, Karjalainen alleviivasi.
