Ođđa meahciráđđehusláhka lei gaskavahku vuosttas gieđahallamis riikkabeivviid stuora sáles. Nuppelot riikkabeaiáirasa lokteje ovdan fuola sámi rivttiin.
Ođđa beali ságastallamii buvttii ovdan Ruonáid riikkabeaiáirras Satu Hassi , gii humai das, ahte davimus boazodoalloguovlluid eaiggát molsašuvvá. Su mielas lea hui fuolastuhtti, ahte davimus Lappi boazodoalloguovllut sirdojuvvojit Meahciráđđehusa luonddubálvalusaid vuolde fitnodatdoaimmaid vuollái, muhto seammás ráđđehus ii hálit suodjalit sámiid rivttiid.
- Go goalmmát balánsa vuođđuduvvo, nu sámeguovllu boazodoalloguovlluid hovdejeaddji molsašuvvá meahciráđđehusa luonddubálvalusain fitnodatdoaimma jođiheddjiide. Anan hui fuolastuhttin sámiid rivttiid dáfus dan, ahte ráđđehus ii seamma áigge dohkket meahciráđđehusláhkii sámekultuvrra geahnohuhttingildosa. Dakkár lea jo ruvke-, čáhce- ja luonddusuodjalanlágain, Hassi dajai stuora sáles.
Henriksson: Lávki maŋosguvlui
Vuođđoláhkaváljagotti ságadoalli Annika Lapintie (gur) doalai olles sáhkavuoru dušše fal sámi rivttiid birra. Su mielas meahciráđđehusláhkii galggalii máhcahit sámekultuvrra geahnohuhttingildosa ja sámeguovllu plánemii guoski čuoggáid. Dat ledje mielde ovddit ráđđehusa láhkaevttohusas.
Anna-Maja Henriksson (ráb) mielas dát láhkaevttohus lea lávki maŋosguvlui ovddit válgabaji ektui.
Mats Nylund (ráb) buvttii ovdan dan, ahte Sipilä ráđđehus ii leat mainnagelágiin ákkastallan dan manin sámečuoggát leat guđđojuvvon eret.
Eanandoallo- ja birasministtar Kimmo Tiilikainen (guovd) vástidii, ahte ođđa meahciráđđehusláhka ii geahnohuhtte sámiid sajádaga ja ahte dan sihkkarastin leamašan dehálaš lága válbmemis. Su mielas sámiid ja Meahciráđđehusa gaskas lea stuora luohttámuš.
Ruonáid Hanna Halmeenpää buvttii ovdan, ahte lea boasttodiehtu čuoččuhit, ahte sámiid sajádat buorrána gielddaid ráđđádallangottiid bokte. Son muittuhii, ahte sámit leat eanetlogus dušše Ohcejoga gielddas.
- Mii suopmelaččat oažžut iežamet jiena gullosii juohke konklávas, mis leat joba 200 riikkabeaiáirasa. Muhto sámit leat unnitlogus sámeguovllus. Láhkaevttohus ii nanne sámekultuvrra suoji. Sámit, álgoálbmot, leat unnilogus measta juohke ovddasteaddji orgánas Suomas, son dajai.
"Vejolaš dahkat seamma áššiid go geahnohttingildosa vuoldege"
Markus Lohi (guovd) vástidii Halmeenpääi, ahte sámiid sajádat ii olus buorrán, muhto ii dat hedjonge.
Kati Kulmuni (guovd) mielas dálá dili ektui ráđđádallangeatnegasvuohta sápmelaččaiguin viidu gielddaid ráđđádallangottiid bokte.
Mikko Kärnä (guovd) dajai, ahte son imaštallá ságaid jávkan sámečuoggáid birra daningo láhkaevttohusas ii leat jávkan mihkkege. Son čujuhii ráđđádallangeatnegasvuođa seailumii ja ráđđádallangottiide mat su mielas nannejit báikkálaččaid ja sámiid sajádaga. Kärnä mielas lea áibbas čielggas, ahte Meahciráđđehus ferte váldit vuhtii sámekultuvrra ja boazodoalu hárjeheami eavttuid.
Eeva-Maria Maijala (guovd) muittuhii, ahte vuosttas balánssa guovlluide dahkkojuvvojit luondduvárreplánat, main maid sámit leat mielde. Maijala hástalii Sámedikki ja Meahciráđđehusa váldit atnui vejolašvuođaid, maid ođđa láhka addá. Su mielas dan olis lea vejolaš dahkat seamma áššiid go geahnohuhttingildosa vuoldege. Maijala dajai, ahte sivva geahnohuhttingildosa guođđimii eret lea dat, ahte sámepolitihka dilli lea ruossalas ja go ILO-soahpamuša áigi ii leat dál.
"Eastada ILO-soahpamuša ratifiserema"
Johanna Karimäki (ruon) jearai, ahte goas ráđđehus áigu ovddidit ILO 169 -soahpamuša.
Ville Niinistö (ruon) mielas dálá meahciráđđehusláhkaevttohus eastada ILO-soahpamuša ratifiserema. Su mielas ráđđehus ii leat čilgen maid dat áigu dahkat goalmmát balánssa eatnamiiguin ja čáziiguin. Su mielas maid vuovdedoalu ovddasteaddjit imaštallet manin sámeguovllu eatnamat sirdojuvvojit goalmmát balánsii. Niinistö jelgii Lappi vuovderáffi sáhttá leat boahtteáiggis vára vuolde, go sámiid ovttasbargoguoibmin eai leat šat luonddubálvalusat.
Fuola sámerivttiin ovdanbukte ságastallamis maid ee. Silvia Modig (gur), Hanna Sarkkinen (gur), Touko Aalto (ruon), Krista Mikkonen (ruon) ja Tytti Tuppurainen (sdb).
Meahciráđđehuslága almmolaš ságastallan nogai ja vuosttaš gieđahallan gaskalduhttojuvvui gaskavahku.
“Saamelaisalueen poronhoitoalueille uusi isäntä"
Metsähallituslakiesitys oli keskiviikkona eduskunnan ensimmäisessä käsittelyssä. Kansanedustaja Satu Hassi (vihr.) piti huolestuttava sitä, että kolmannen taseen myötä saamelaisalueen poronhoitoalueiden isäntä vaihtuu Metsähallituksen luontopalveluista liiketalousjohtoon, mutta samaan aikaan hallitus ei hyväksy lakiin saamelaiskulttuurin heikentämiskieltoa.
Edustaja Hanna Halmeenpää (vihr) piti väärän tiedon levittämisenä väitettä siitä, että saamelaisten asema paranisi kuntakohtaisten neuvottelukuntien myötä, sillä saamelaiset ovat vähemmistössä kaikkialla paitsi Utsjoen kunnassa.
Markus Lohen (kesk.) mielestä saamelaisten asema ei paljoa parane, mutta ei myöskään huonone.
Metsähallituslain ensimmäinen käsittelyn yleiskeskustelu päättyi ja asian käsittely keskeytettiin keskiviikkona.
